Budjettiriihi 2023: Pienituloiset joutuvat jälleen kerran kantamaan taakan

Kun tarkastelen Petteri Orpon hallituksen budjettiriihen päätöksiä, en voi olla huomaamatta niiden selkeää suuntautumista kohti pienituloisten kansalaisten taakan lisäämistä. Koko budjettiesityksen alijäämäinen luonne ja monet päätökset vaikuttavat erityisesti vasemmistolaisesta näkökulmasta ajateltuna epäreiluilta ja epäsosiaalisilta.

Verotuksen epäoikeudenmukaisuus:

Orpon hallitus ilmoittaa keventävänsä palkansaajien verotusta, mikä voi kuulostaa hyvältä uutiselta monille. Kuitenkin tämä kevennys ei ole suoraviivaista hyötyä pienituloisille, sillä sen rahoitus on osittain katettu työttömyysturvan leikkauksilla ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisella. Polttoaineveron lasku voi tuoda helpotusta autoilijoiden budjettiin, mutta on syytä olla varovainen odotusten suhteen. Monet asiantuntijat ovat nostaneet esiin sen, että vaikka polttoaineveroa lasketaan, ei bensan hinta todellisuudessa välttämättä laske lainkaan. Öljy-yhtiöt saattavat hyödyntää tilannetta ja pitää hinnat korkeina, jolloin kuluttajat eivät hyödy verojen alennuksesta.

Polttoaineveron lasku ja sen vaikutus talouteen:

Tämä antaa aihetta huoleen, sillä jos bensan hinta ei laske, se tarkoittaa, että kuluttajat maksavat yhä saman verran polttoaineestaan, mutta valtion tulot vähenevät polttoaineveron laskun myötä. Tämä voi johtaa siihen, että hallitus joutuu kompensoimaan menetettyjä tuloja muualta, ja se saattaa tarkoittaa muiden verojen tai maksujen nostamista. Pienituloiset ovat niitä, jotka tuntevat nämä muutokset lompakossaan, kun taas suurituloiset voivat selvitä niistä helpommin.

Koulutus ja tutkimus:

On hyvä nähdä, että budjettiriihessä päätettiin lisätä rahoitusta koulutukseen ja tutkimukseen. Kuitenkin on huolestuttavaa, että lisärahoitus suuntautuu erityisesti yritysten T&K-toimintaan ja kvanttitietokoneiden rahoitukseen. Tällaiset päätökset voivat suosia suuria yrityksiä ja jättää pienen ihmisen varjoon. Toivoisin, että hallitus panostaisi enemmän peruskoulutukseen ja tukisi opiskelijoita, jotta koulutus olisi kaikkien ulottuvilla.

Sosiaalipolitiikan epäonnistuminen:

Kela-korvauksien korottaminen ja hoitojonojen purkaminen ovat myönteisiä askelia, mutta niiden rahoittaminen leikkaamalla toisaalla, kuten työttömyysturvasta, ei ole oikeudenmukaista. Pienituloiset tarvitsevat kipeästi vahvistettua sosiaaliturvaa, jotta he voivat turvata perustarpeensa. Hallitus voisi harkita muita tapoja rahoittaa näitä tärkeitä palveluita.

Liikenne ja ympäristö:

Vaikka liikenteen rahoitukseen osoitetaan merkittävä summa, suurin osa siitä menee korjausvelan purkamiseen. Tämä on tärkeää, mutta samalla olisi voinut tehdä enemmän ympäristön hyväksi. Esimerkiksi matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen voi olla vaikea isku pienituloisille, jotka joutuvat jo nyt kamppailemaan päivittäisten kustannusten kanssa.

Yhteenveto:

Budjettiriihi 2023 vaikuttaa jälleen kerran suosivan suurituloisia ja suuryrityksiä, kun pienituloiset joutuvat kantamaan suuremman taakan. Veronkevennykset eivät riitä korvaamaan niitä leikkauksia, joita pienituloiset ovat kokeneet. Lisäksi polttoaineveron lasku saattaa jäädä vain sanahelinäksi, kun bensan hinta ei laskekaan. Toivon, että hallitus tarkastelee näitä päätöksiä uudelleen ja pyrkii oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään talouspolitiikkaan. Pienituloisten asema on otettava huomioon, ja päätösten vaikutukset heihin on punnittava tarkasti ennen lopullisia päätöksiä.