Ennakkoäänestys päättyy: Pohdintoja tuoreimmasta presidenttigallupista

Tänään on viimeinen päivä, kun kansalaiset voivat käyttää ennakkoäänioikeuttaan Suomen presidentinvaaleissa. Poliittinen ilmapiiri on sähköistynyt, kun äänestäjät tekevät lopullisia päätöksiään siitä, kenelle heidän arvokas äänensä annetaan. Henkilökohtaisesti olen päättänyt antaa ääneni Li Anderssonille, jonka selkeä sitoutuminen ihmisoikeuksiin, ilmaston suojelemiseen ja Nato-jäsenyyden puolustukselliseen näkemykseen vastaa omia periaatteitani. Andersson erottuu joukosta ainoana presidenttiehdokkaana, joka on aidosti huolissaan Israelin toimista Palestiinassa ja joka puhuu palestiinalaisten oikeuksien puolesta. Hän on ilmaissut kantansa palestiinalaisten kohtelusta ja vaatinut, että Suomen tulee tukea voimakkaammin palestiinalaisten oikeuksia kansainvälisellä areenalla. Anderssonin linja, että Suomeen ei tule sallia pysyviä Nato-sotilaskohteita tai ydinaseiden tuontia, puhuu vahvasti rauhan ja itsenäisen puolustuspolitiikan puolesta. Hänen näkemyksensä kansainvälisestä oikeudenmukaisuudesta ja rauhantyöstä kertovat syvästä sitoutumisesta maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen.

Helsingin Sanomien tuore presidenttigallup on tuonut esille vaalikentän dynamiikan ja yllätyksellisyyden. Jussi Halla-ahon nousu ei ole ollut odottamatonta, ottaen huomioon Perussuomalaisten tapaan kerätä kannatustaan vaalien lähestyessä. Kuitenkin se, että Halla-aho nyt näyttää vakavasti haastavan Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin toiselle kierrokselle pääsystä, on lisännyt jännitettä vaalitaistoon, jonka lopputulosta en olisi vielä viime vuonna osannut ennustaa. Halla-ahon nousu kuvastaa puolueensa laajaa kannatusta ja avaa mahdollisuuden muutoksiin toisen kierroksen asetelmissa.

Myös Olli Rehnin kasvava suosio on ollut mielenkiintoista seurattavaa, vaikka henkilökohtaisesti en usko hänen kykenevän haastamaan kärkikolmikkoa vakavasti näin loppuhetkillä. Kuitenkin ajatusleikki siitä, että Rehn saattaisi yllättäen syrjäyttää Alexander Stubbin toiselta kierrokselta, on houkutteleva ja tuo lisäväriä vaalikeskusteluun. Se muistuttaisi meitä politiikan arvaamattomuudesta ja siitä, että vaaleissa lopullinen äänestäjien päätös voi yllättää kaikki ennakkoon laaditut skenaariot.

Tämänhetkinen kannatusasetelma on dynaaminen. Stubbin johtoasema näyttää vahvalta, mutta Haaviston leirissä on syytä huoleen, sillä gallupin mukaan Halla-ahon ja Haaviston välinen ero on virhemarginaalin sisällä. On selvää, että vaalikampanjat ovat kääntyneet viimeiseen, ratkaisevaan taistoon. Perussuomalaisten historia on osoittanut, että he kykenevät nostamaan kannatustaan kriittisellä hetkellä. Onko tämä ilmiö jälleen todistamassa voimansa?

Jos Haaviston kannatus laskee edelleen ja Halla-aho jatkaa nousuaan, voimme odottaa yllättäviä käänteitä toisella kierroksella. On mahdollista, että kohtaamme tilanteen, jossa Alexander Stubb ja Jussi Halla-aho ovat vastakkain. Jos näin käy, minun on tunnustettava, että olisin syvästi ristiriitaisessa tilanteessa. Kumpikin ehdokas edustaa arvoja ja poliittisia linjauksia, jotka ovat ristiriidassa omieni kanssa. Tämä tekee äänestyspäätöksen tekemisestä erityisen haasteellista, sillä kumpikaan ehdokas ei heijasta niitä periaatteita, jotka minulle ovat tärkeitä. Tässä tilanteessa, vaikka ristiriitaisin tuntein, kallistuisin todennäköisesti Stubbin puoleen, koska koen, että Halla-ahon näkemykset ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa enemmän kuin Stubbin. En voisi hyvällä omallatunnolla tukea ehdokasta, jonka politiikka loukkaa syvästi ihmisoikeuksien perusperiaatteita, ja siksi en missään nimessä haluaisi nähdä Halla-ahoa Suomen seuraavana presidenttinä.

Mikäli Pekka Haavisto on toisella kierroksella joko Stubbin tai Halla-ahon vastaehdokkaana, löydän itseni valmiimmaksi joustamaan tietyissä arvoissa. Tällöin pystyisin antamaan ääneni paremmalla omatunnolla Haavistolle, jonka politiikassa ja arvomaailmassa on enemmän yhtymäkohtia omiini. Haaviston tuki ihmisoikeuksille ja ympäristöarvoille on lähempänä sitä, mitä toivon Suomen tulevalta presidentiltä.

Äänestysaktiivisuuden odotan olevan korkea - ja mielestäni ennakkoäänestys on jälleen kerran osoittanut suomalaisten demokraattisen innokkuuden. Tämän vuoden ennakkoäänestys saattaa nousta jopa uusiin ennätyksiin, mikä voi viime kädessä olla ratkaiseva tekijä vaalien lopputuloksessa. On tärkeää, että jokainen äänestäjä käyttää oikeuttaan, sillä se määrittää, kuka johtaa maata seuraavan kauden ajan. Tämä valinta ei ole pelkästään poliittinen, vaan se on myös arvovalinta, joka kuvastaa yhteiskunnan suuntaa ja sen kansalaisten toiveita tulevaisuudelle.

Televisiotentit ovat tuoneet ehdokkaat lähemmäs äänestäjiä, ja niiden merkitys on korostunut entisestään viime päivinä. Ehdokkaiden esiintymiset ja sanavalinnat analysoidaan yksityiskohtaisesti, ja niiden vaikutus äänestäjien päätöksiin voi olla merkittävä. Huomio kohdistuu nyt tuleviin gallupeihin, jotka voivat antaa viime hetken suuntaviivoja vaalipäivää ajatellen.

Lopulta, kun äänestyspäivä koittaa ja vaalitulos selviää, demokraattinen prosessi on jälleen kerran näyttänyt voimansa. On ehdottoman tärkeää, että jokainen meistä käyttää oikeuttaan äänestää ja siten osallistua yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentamiseen.

Kiitos, kun luit blogipostauksen!