Euroviisujen varjossa: Israelin sotatoimet Gazassa ja Suomen rooli kansainvälisessä politiikassa

11.05.2024

Tänä vuonna Israelin osallistuminen Euroviisuihin herättää monenlaisia tunteita, sillä se tapahtuu samanaikaisesti, kun Gazan ja Israelin välinen konflikti on syvällä kriisissä. Viime kuukausien aikana konflikti on vain syventynyt, ja sen seuraukset ovat olleet tuhoisia. Israelin hyökkäykset Gazaan ovat johtaneet tuhansien siviilien kuolemaan, massiivisiin infrastruktuurivaurioihin ja laajaan humanitaariseen kriisiin. YK:n mukaan yli 70,000 asuinrakennusta on tuhoutunut ja 1,7 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään.

On raportoitu huolestuttavia tietoja, että Israel suunnittelee merkittävää hyökkäystä Rafahin alueelle Gazassa, jonne on äskettäin siirtynyt lähes kaksi miljoonaa siviiliä. Tällainen toimi, mikäli se toteutetaan, voisi kärjistää jo ennestään vakavaa humanitaarista kriisiä alueella. Lisäksi, jos hyökkäys kohdistuu siviilien tiheään asuttamiin alueisiin ilman riittäviä varotoimia siviilien suojelemiseksi, se voisi täyttää sotarikoksen tunnusmerkit kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Sotarikoksen määritelmä sisältää tahalliset hyökkäykset siviilejä vastaan, jotka eivät osallistu vihollisuuksiin. Näiden toimien arviointi perustuu usein siihen, onko hyökkäyksessä noudatettu niin sanottua suhteellisuusperiaatetta, jossa arvioidaan sotilaallisen edun ja siviilivahinkojen välistä suhdetta. Väitetty suunnitelma Rafahiin kohdistuvasta hyökkäyksestä herättää kysymyksiä näiden periaatteiden noudattamisesta ja kansainvälisen yhteisön vastuusta puuttua tilanteeseen.

Esimerkiksi YK:n pääsihteeri António Guterres on vedonnut Israelin ja Hamasin välisen sodan päättämiseksi ja varoittanut humanitaarisen kriisin pahenemisesta. 
 


Suomessa keskustelu on kiihtynyt erityisesti maamme asekauppojen vuoksi. Vaikka hallitus ei ole selkeästi vaatinut Israelia lopettamaan toimiaan, suomalaisten keskuudessa vastustus sotaa kohtaan on vahvaa. Tutkimusten mukaan yli 60% suomalaisista vastustaa sotaa, mikä on huomionarvoinen seikka, kun pohditaan kansalaisaktiivisuutta ja poliittista painostusta päättäjiin.

Samaan aikaan kun tämä humanitaarinen katastrofi etenee, Israel juhlii voittoaan päästyään Euroviisujen finaaliin. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö Israelin saada osallistua kansainvälisiin kilpailuihin samalla, kun se on osallisena julmassa konfliktissa. Mutta monet Euroopan maat ovat ilmaisseet tukensa Israelille, mikä näkyy myös Euroviisujen äänestystuloksissa. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun Israel jatkaa Gazan alueen pommituksia, jotka ovat johtaneet laajamittaiseen tuhoon ja siviiliuhreihin. Vertailukohtana on usein Venäjä, joka karsittiin Euroviisuista Ukrainan vastaisen sodan vuoksi. Monet pitävät tätä kaksinaismoralismina, sillä samat säännöt eivät näytä pätevän Israelin kohdalla.

Vaikka Israelin mahdollinen voitto Euroviisuissa saattaa näyttää voimannäytöltä, se ei muuta tosiasiaa, että konfliktin molemmilla puolilla on kärsitty suunnattomasti, eivätkä viisumenestykset voi pyyhkiä pois sotarikosten tai humanitaaristen kriisien todellisuutta. Tässä tilanteessa on tärkeää muistaa, että jokainen osapuoli, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, tulee kohdata tekojensa seuraukset.

Historia muistaa, miten kansainvälinen yhteisö on vastannut Gazan konfliktiin, ja tämä reaktio ohjaa tulevaisuuttamme. Me aktivistit jatkamme painostusta, edistääksemme oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, sillä uskomme, että vain aktiivisella toiminnalla voimme aikaansaada kestävän muutoksen. Tässä kontekstissa Suomen olisi arvioitava uudelleen asekauppojaan Israelin kanssa ja harkittava niiden jäähdyttämistä sekä muita diplomaattisia ja taloudellisia toimia vastauksena mahdollisiin sotarikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin.

 Kiitos, kun luit blogipostauksen!
Share