Gazan Kriisi jatkuu: Kansainvälisen yhteisön hiljaisuuden hinta

Alkuvuosi 2024 on tuonut Gazan kaistalle uuden, surullisen luvun sen jo vuosia kestäneeseen konfliktiin Israelin kanssa. Tämä sota on vaatinut tuhansien viattomien ihmisten hengen ja syventänyt humanitaarista kriisiä alueella entisestään. Tässä blogipostauksessa haluan käsitellä Gazan tilanteen syvyyttä, sen vaikutuksia siviiliväestöön ja korostaa kansainvälisen yhteisön roolia tämän konfliktin ratkaisemisessa ja humanitaarisen katastrofin ehkäisemisessä. Lisäksi, on tullut aika, jolloin meidän on rohkeasti ehdotettava konkreettisia toimenpiteitä: Vaadin, että päättäjien on peruutettava asekaupat Israelin kanssa. Meidän ei tule rahoittaa toimia, jotka edesauttavat Israelin kansanmurhaa palestiinalaisia kohtaan. On välttämätöntä, että Suomen hallitus ottaa aktiivisen roolin tässä asiassa. Diplomatian lopettaminen Israelin kanssa ja pakotteiden asettaminen ovat tärkeitä askelia välittääksemme selvän viestin: ihmisoikeusloukkaukset eivät ole hyväksyttäviä. Kansainvälisen yhteisön on toimittava yhtenäisesti oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. Tukemalla asekauppoja me osallistumme välillisesti konfliktin ylläpitämiseen ja siviilien kärsimykseen, mikä on vastoin ihmisoikeuksien perusarvoja.

On pöyristyttävää, että ainoastaan yksi Suomen presidentinvaalien ehdokkaista, Li Andersson, puhui palestiinalaisten oikeuksien puolesta aktiivisesti viime vaaleissa. Muiden ehdokkaiden vähättely ja hiljaisuus tämän kriisin edessä on huolestuttavaa. Se kuvastaa laajempaa ongelmaa politiikassamme, jossa vakavien kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten käsittely jää liian usein marginaaliin. Anderssonin rohkeat puheenvuorot palestiinalaisten puolesta oli merkittäviä, sillä se toi keskusteluun tarvittavaa syvyyttä ja osoitti, että Suomessa on poliittisia voimia, jotka ovat valmiita puolustamaan ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta maailmanlaajuisesti. Tämän tulisi olla esimerkkinä muille poliitikoille ja herättää laajempaa keskustelua Suomen roolista kansainvälisen yhteisön jäsenenä ja ihmisoikeuksien puolustajana.

Verinen Konflikti ja sen Inhimilliset kustannukset

Kiivaat taistelut Gazan kaistalla ovat jatkuneet, kun Israel ja Hamas ovat ajautuneet yhä syvemmälle veriseen konfliktiin, joka on johtanut tuhansien siviilien kuolemaan. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut sotatoimien jatkuvan "voittoon asti", mikä herättää syvää huolta pitkittyvän sodan seurauksista siviilien kannalta. Tämä tilanne on mielestäni selvä osoitus kansanmurhasta, sillä Israelin kaltaisena sotilasmahtina sen pitäisi teoriassa olla mahdollista neutralisoida Hamas ilman massiivisia siviiliuhreja. Tämänkaltaiset toimet ja valinnat osoittavat, että siviilien suojeleminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen eivät ole olleet riittävän korkealla prioriteettilistalla konfliktin hoidossa.

Humanitaarinen kriisi kärjistyy

YK:n mukaan yli 1,9 miljoonaa ihmistä Gazassa, eli lähes 85% sen väestöstä, on joutunut siirtymään kodeistaan ja yli 90% kärsii vakavasta ruokapulasta. Erityisen sydäntäsärkevää on lasten ahdinko; UNICEF raportoi tuhansien lasten kuolemasta ja haavoittumisesta sekä Gazassa että Israelissa. Kuulemieni lasten kertomukset sodasta, ja heidän yksinkertainen toiveensa sodan loppumisesta, ovat syvästi liikuttavia. Valitettavasti en usko, että sota tulee loppumaan lähiaikoina. Niin kauan kun suuret länsimaat tukevat tätä veristä konfliktia, jossa siviilien, erityisesti lasten, kuolemat ovat jokapäiväisiä, rauha tuntuu kaukaiselta unelmalta. On todella törkeää, että Israelin toimet, kuten sairaaloiden tuhoaminen, vain pahentavat humanitaarista kriisiä, lisäten uhrien määrää, kun haavoittuneiden hoito muuttuu entistä vaikeammaksi. Tämä on humanitaarinen katastrofi, joka vaatii välittömiä toimia ja kansainvälisen yhteisön huomiota.

Kansainvälinen yhteisön on uskallettava tehdä valinta

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut toimenpiteitä kriisin lievittämiseksi. Yli 600 kansalaisjärjestöä, mukaan lukien KIOS, on vedonnut välittömän tulitauon puolesta, jotta humanitaarista apua voitaisiin toimittaa alueelle. Lisäksi keskustelu Israelin osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kysymyksiä, kun yli 1 500 ihmistä on vaatinut Israelin sulkemista kilpailusta. Mietin, miksi Venäjälle asetetaan osallistumiskielto Euroviisuihin heidän toteuttaessaan kansanmurhaa ukrainalaisia vastaan, mutta samaa standardia ei sovelleta Israelin kohdalla, kun heidän toimensa palestiinalaisia vastaan muistuttavat samankaltaisia vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Tämä tilanne korostaa kansainvälisen yhteisön kaksinaismoralismia ja herättää kysymyksen siitä, miksi ei sovelleta yhtenäisiä kriteerejä kaikkiin maihin, jotka syyllistyvät vastaaviin rikoksiin.

Kohti kestävää ratkaisua

Konfliktin ratkaiseminen vaatii kansainvälisen yhteisön, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston, aktiivista osallistumista. On välttämätöntä, että kaikki osapuolet kunnioittavat kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Humanitaarisen avun toimittaminen tarvitseville on ensiarvoisen tärkeää. Jos länsimailla olisi rohkeutta toimia, Israel voitaisiin asettaa kauppasaartoon, joka voisi pakottaa maan uudelleenarvioimaan toimiaan. On rohkaisevaa huomata, että jotkut suomalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin poistamalla Israelissa valmistettuja tuotteita valikoimistaan, mikä on askel oikeaan suuntaan. Toivon, että Suomen hallitus ja muut kansainväliset toimijat tukevat näitä aloitteita ja harkitsevat laajempaa kauppasaartoa, mikä olisi merkittävä ele tukien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja rauhan edistämistä alueella.

Lisäksi uskon vahvasti, että on tullut aika länsimaiden alkaa aktiivisesti tukemaan kahden valtion mallia konfliktin ratkaisemiseksi. Tämä malli tarjoaisi sekä Israelille että Palestiinalle turvallisuuden ja suvereenit valtiot, mikä on olennaisen tärkeää kestävän rauhan saavuttamiseksi alueella. Kahden valtion ratkaisu on kansainvälisesti tunnustettu lähestymistapa, joka kunnioittaa molempien osapuolten itsemääräämisoikeutta ja pyrkii oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan. Länsimaiden tuki tälle mallille ei ainoastaan osoittaisi sitoutumista kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, vaan myös vahvistaisi pyrkimyksiä kohti rauhallisempaa ja vakaampaa Lähi-itää. On aika länsimaiden ottaa johtoasema ja tukea konkreettisia toimia, jotka edistävät kahden valtion ratkaisun toteutumista.

Lopetus

Gazan tilanne on karu muistutus siitä, kuinka konfliktit vaativat inhimillisiä uhreja ja kuinka tärkeää on kansainvälisen yhteisön vastuu puuttua tilanteisiin, jotka uhkaavat viattomien ihmisten elämää. Meidän on toimittava yhdessä Gazan ja sen kansan tueksi, tavoitteenamme kestävä rauha ja oikeudenmukaisuus alueella.

Tämä kirjoitus on kutsu toimintaan; Gazan ihmisten kärsimys on selvä merkki siitä, että kansainvälisen yhteisön on astuttava esiin ja otettava aktiivinen rooli konfliktin ratkaisemisessa. Kuinka kauan länsimaat voivat sallia itsensä pysyä hiljaisina tämän tilanteen edessä, joka muistuttaa kansanmurhaa? Gazan kansa tarvitsee meidän apuamme nyt enemmän kuin koskaan.

Kiitos, kun luit blogipostauksen.