Hallituksen vesihuoltopolitiikka herättää huolta
Hallituksen toimet ovat herättäneet huolta vesihuollon julkisen omistuksen riittävästä turvaamisesta. Pääministeri Orpo on aiemmin korostanut, että Suomen pohjavedet ovat kansallisomaisuutta, jota tulee suojella yksityistämiseltä. Tämä lausunto on saanut huomiota, mutta käytännön toimet näyttävät kulkevan eri suuntaan. Hallitus ei ole sitoutunut täyteen julkiseen omistukseen, vaan ainoastaan enemmistöomistuksen säilyttämiseen, mikä herättää kysymyksiä sen todellisista aikeista.
Honkasalo on nostanut esiin tärkeitä kysymyksiä siitä, mitä tämä merkitsee kansalaisille ja veronmaksajille. Hallituksen ehdotus voi johtaa tilanteeseen, jossa yksityiset sijoittajat saavat vaikutusvaltaa vesihuoltoyhtiöissä. Tämä saattaa ohjata yhtiöiden hallituksia keskittymään osakkeenomistajien etuihin julkisten palveluiden laadun sijaan. Se ei pelkästään vaaranna palveluiden saatavuutta, vaan voi pitkällä aikavälillä heikentää myös vesihuollon laatua. Markkinaehtoiset toimintamallit voivat johtaa siihen, että investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti tuottaviin alueisiin, eikä kaikkien kansalaisten tarpeita oteta huomioon.
Osakeyhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten omistuksen hajautuminen tuo merkittäviä riskejä. Jos yksityisten omistajien osuus lähestyy lain sallimaa maksimiomistusta, tämä voi antaa heille liikaa valtaa vesihuollon hallinnassa. Tällöin julkisen vallan kyky varmistaa kansalaisten oikeus puhtaaseen veteen ja toimivaan infrastruktuuriin saattaa heikentyä. Veden saatavuus ja laatu ovat hyvinvoinnin peruspilareita ja niiden joutuminen yksityisten intressien piiriin voi olla kohtalokasta.
Hallituksen esittämä lakiluonnos on saanut kritiikkiä myös vastuuhenkilöiltä, jotka ovat ilmaisseet huolensa siitä, ettei se riittävästi suojaa vesihuoltoa yksityistämiseltä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten hallitus todella aikoo turvata vesihuollon tulevaisuuden. Kansalaisten luottamus vesihuollon turvallisuuteen ja laatuun voi heikentyä, jos hallituksen toimet eivät vastaa sen puheita.
On tärkeää pohtia, mitä vesihuollon yksityistäminen tarkoittaa. Jos vesihuolto siirtyy markkinaehtoiseksi, on riski, että julkisten palveluiden laatu heikkenee. Yksityiset yritykset voivat keskittyä voiton maksimointiin, mikä uhkaa kansalaisten oikeutta puhtaaseen veteen ja tasa-arvoisiin palveluihin. Liiallinen yksityistäminen voi johtaa alueellisiin eriarvoisuuksiin, joissa köyhemmät jäävät ilman riittäviä palveluita – ja nämä päätökset tehdään jälleen Orpon hallituksen aikana.
Veden saatavuus on elintärkeää, ja sen turvaaminen vaatii vahvaa julkista valtaa. Vesihuoltolaitosten tulee palvella kaikkia kansalaisia, ei pelkästään taloudellisia etuja. Julkinen omistus on tae siitä, että vesihuolto voi keskittyä kansalaisten tarpeisiin, ei vain voiton tekemiseen.
Vesihuoltoa ei saa yksityistää – miksi julkinen omistus on välttämätön
Vesihuollon yksityistäminen olisi vaarallinen tie, koska vesi on elämän perusedellytys, eikä sitä voi rinnastaa tavallisiin markkinahyödykkeisiin. Yksityisomistukseen siirtyminen tarkoittaisi käytännössä, että yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista resursseista – puhdas vesi – asetetaan markkinoiden armoille. Tämä voi johtaa siihen, että yksityiset yritykset asettavat taloudelliset tavoitteet ja osakkeenomistajien voitot etusijalle kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella.
Yksityistämisen myötä hinnat voivat nousta, ja veden saatavuus ja laatu voivat vaihdella huomattavasti eri alueilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monissa maissa, joissa vesihuolto on yksityistetty, se on johtanut suurempiin kustannuksiin kuluttajille ja ongelmiin palveluiden laadussa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa 1980-luvulla tapahtunut vesihuollon yksityistäminen on tuonut mukanaan kallistuneita vesilaskuja ja laiminlyötyjä infrastruktuuri-investointeja, mikä on johtanut vedenjakelun häiriöihin ja ympäristöongelmiin.
Vesihuolto on julkinen palvelu, jonka pitää palvella kaikkia tasa-arvoisesti. Julkinen omistus takaa sen, että toiminnan painopiste pysyy siellä, missä sen kuuluu olla: puhtaan veden saannin varmistamisessa kaikille kansalaisille. Yksityistäminen luo houkutuksen leikata kustannuksista ja investoinneista, mikä voi vaarantaa pitkän aikavälin kestävyyden ja veden laadun.
Siksi vesihuoltoa ei saa yksityistää. Veden on pysyttävä julkisesti hallittuna, jotta voimme varmistaa, että se säilyy kaikkien saatavilla kohtuuhintaan ja korkealaatuisena. Vesi ei ole pelkästään hyödyke – se on perusoikeus.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen toimet vesihuollon osalta herättävät monia kysymyksiä ja huolia. Vesihuollon julkinen omistus on turvattava, jotta puhdas vesi pysyy kaikkien saatavilla. On välttämätöntä, että hallitus ottaa kansalaisten huolenaiheet vakavasti ja varmistaa, että vesihuolto toimii heidän parhaakseen. Muuten olemme vaarassa menettää elintärkeän resurssin.
Kiitos, kun luit blogipostauksen!