Kohti kasvavaa asunnottomuuden uhkaa
Sosiaaliturvan leikkausten syvälliset vaikutukset yhteiskunnassamme herättävät huolta. Toimeentulotuen, asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset eivät ole pelkästään talousarvion numeroita, vaan ne vaikuttavat konkreettisesti tuhansien kansalaisten arkeen – erityisesti niiden, jotka ovat jo taloudellisesti haavoittuvassa asemassa.
Kohtuuhintaisen asumisen saatavuuden heikkeneminen on yksi leikkausten merkittävimmistä seurauksista. Asiantuntijoiden varoitukset ovat selkeitä: leikkauspäätökset voivat johtaa lisääntyneisiin maksuvaikeuksiin ja häätöihin. Tämä ei ole vain yksittäisten ihmisten tai perheiden ongelma; se koskettaa koko yhteiskuntaa. Asunnottomuuden lisääntyessä seuraa väistämättä myös suurempia kuluja sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä nostaa kysymyksen leikkausten todellisista säästöistä. Lisäksi, asunnottomuuden kasvaessa on mahdollista, että myös turvallisuuteen ja rikollisuuteen liittyvät haasteet voivat lisääntyä. Kun ihmisiltä puuttuu perusturva ja koti, se voi ajaa osan heistä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen, mikä puolestaan heijastuu koko yhteiskunnan turvallisuustilanteeseen.
Tässä valossa ehdotan, että nämä leikkaukset perutaan ja etsimme muita keinoja talouden tasapainottamiseen. Yksi mahdollinen lähestymistapa olisi tarkastella verotuksen rakennetta – voisimmeko esimerkiksi lisätä progressiivista verotusta tai ottaa käyttöön uusia veroja, jotka kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin tai suuriin pääomatuloihin? Tämä voisi tarjota tarvittavan taloudellisen tuen ilman, että se kohdistuu suoraan yhteiskunnan haavoittuvimpiin jäseniin.
Suomi on aiemmin ollut malliesimerkki asunnottomuuden vähentämisessä, kiitos johdonmukaisen politiikan ja eri toimijoiden välisen yhteistyön. Tämän saavutuksen vaarantaminen ei ole vain askeleita taaksepäin, vaan se kertoo syvemmästä arvovalinnasta yhteiskuntana: asetammeko taloudelliset säästöt ihmisten hyvinvoinnin edelle?
Leikkaukset uhkaavat kumota vuosien työn, joka on tehnyt Suomesta esimerkin asunnottomuuden torjunnassa. Nyt on syntymässä tilanne, jossa monet ihmiset voivat menettää kotinsa, jättäen heidät ilman turvaverkkoa. Ei ole yksinkertaista löytää halvempia asumisvaihtoehtoja, kun tuet vähenevät ja markkinat kiristyvät.
Ihmisarvoon kuuluu oikeus turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä perusoikeus on uhattuna, kun sosiaaliturvaa heikennetään. Tuhannet ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan siitä, miten leikkaukset vaikuttavat heidän elämäänsä – pelot asunnottomuudesta ovat todellisia ja koskettavia.
Meidän täytyy pohtia, millaista tulevaisuutta tavoittelemme. Haluammeko elää yhteiskunnassa, jossa talouden voitot menevät ihmisten perustarpeiden ja -oikeuksien edelle? Vai pyrimmekö rakentamaan tulevaisuuden, jossa jokaisen oikeus turvalliseen asumiseen on etusijalla?
Ratkaisujen löytäminen vaatii yhteistyötä, sitoutumista ja pitkäjänteisiä toimia. Ei riitä, että torjumme asunnottomuutta – meidän on myös rakennettava yhteiskuntaa, joka arvostaa jokaisen oikeutta hyvinvointiin. Vain näin voimme luoda oikeudenmukaisemman ja inklusiivisemman yhteiskunnan.
Tämänhetkiset leikkaukset eivät ole vain hetkellinen talouspoliittinen päätös; ne ovat valinta siitä, millaiseen yhteiskuntaan pyrimme. On aika nostaa ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus talouslaskelmien yläpuolelle.
Kiitos, kun luit blogipostauksen!