Mielenterveyshaasteet Suomen nuorilla: Syitä ja ratkaisuja

Mielenterveysongelmat ovat kasvava huoli koko maailmassa ja Suomi ei ole poikkeus tässä kehityksessä. Erityisesti nuorten keskuudessa mielenterveyshaasteet ovat yhä yleisempiä. COVID-19-pandemian aikana havaittiin, että etenkin tyttöjen mielenterveys oli merkittävästi heikentynyt. Esimerkiksi vuonna 2022 noin       17–19% 13- ja 15-vuotiaista tytöistä koki alakuloisuutta päivittäin, mikä oli 7–9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018​ Lähde: (World Health Organization (WHO))​.

Tarkasteltaessa mielenterveysongelmien laajaa vaikutusta yhteiskuntaan ja erityisesti nuoriin, on selvää, että ennaltaehkäisevien toimien ja riittävien tukipalveluiden tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää. Siksi on välttämätöntä, että hallitus tarkistaa nykyisiä leikkaussuunnitelmiaan ja ohjaa enemmän varoja niille järjestöille, jotka tekevät arvokasta työtä ihmisten auttamiseksi kriisitilanteissa. Investoimalla mielenterveyspalveluihin voidaan paitsi parantaa yksilöiden elämänlaatua, myös vähentää pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallisia kustannuksia, jotka syntyvät hoitamattomista mielenterveysongelmista. Hallituksen on aika tunnistaa mielenterveyden ylläpito yhteiskunnallisen hyvinvoinnin peruspilariksi ja toimia sen mukaisesti. Mielestäni hallituksen on julistettava mielenterveyskriisi! 

Mielenterveysongelmien yleistyminen nuorten keskuudessa on monitahoinen ongelma, johon vaikuttavat sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Tutkimusten mukaan nuorten kokema yksinäisyys, aamuväsymys ja alakulo ovat yleistyneet pandemian aikana. Yli neljännes nuorista raportoi kokevansa yksinäisyyttä usein​ (LÄHDE: World Health Organization (WHO))​. Tämä on huolestuttavaa, sillä yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute voivat pahentaa mielenterveysongelmia ja vaikeuttaa niistä toipumista.

Taloudelliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat myös merkittävästi nuorten mielenterveyteen. Suomessa on havaittu, että matala tulotaso ja työttömyys ovat yhteydessä lisääntyneeseen masennusriskeihin ja muihin mielenterveyshaasteisiin. Taloudellinen epävarmuus ja työmarkkinoille pääsyn vaikeudet voivat johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmien kroonistumiseen​ (LÄHDE: NVC)​.

Nuorten mielenterveyshaasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sekä yksilöihin että yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Koulut ja terveydenhuoltojärjestelmä ovat avainasemassa tässä työssä. Koulujen tulee tarjota oppilaille riittävästi tukea ja keinoja käsitellä stressiä ja ahdistusta. Terveydenhuollon ammattilaisten on puolestaan oltava valppaina tunnistamaan mielenterveyshaasteet varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan asianmukaista apua ja hoitoa.

Lisäksi on tärkeää luoda yhteiskunnassa ymmärrystä mielenterveyshaasteiden ympärille ja vähentää niihin liittyvää stigmaa. Avoin keskustelu mielenterveydestä ja sen haasteista voi auttaa vähentämään ennakkoluuloja ja edistämään suvaitsevaisempaa asennetta niitä kohtaan, jotka kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää nuorten keskuudessa, jotka saattavat kokea häpeää tai pelkoa mielenterveysongelmiensa vuoksi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että mielenterveyspalvelujen saatavuutta tulee parantaa merkittävästi. Erityisesti pitäisi lisätä matalan kynnyksen palveluja, joihin ihmiset voivat hakeutua ilman lähetettä keskustelemaan mieltä painavista ongelmistaan. Näin voidaan tarjota nopeaa apua niille, jotka kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa, ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Lisäksi on kriittistä, että hallitus lisää rahoitusta järjestöille, jotka tarjoavat näitä palveluita, eikä suuntaa varoja pois näin tärkeästä työstä.

Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut voivat myös olla avainasemassa mielenterveyskriisin vähentämisessä. Voisimme kehittää ja ottaa käyttöön älykkäitä sovelluksia, jotka tarjoavat käyttäjilleen henkilökohtaisia työkaluja stressinhallintaan ja ahdistuksen lievittämiseen. Lisäksi virtuaaliterapia ja -neuvonta voivat tuoda asiantuntija-apua sinne, missä sitä eniten tarvitaan, erityisesti alueille, joilla perinteiset terveyspalvelut ovat vähäisiä. Hallituksen tulisi tukea aktiivisesti näiden innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta jokainen suomalainen voi saada tarvitsemaansa apua mahdollisimman helposti.

Kokonaisuudessaan, vaikka Suomi tunnetaan yhtenä maailman onnellisimmista maista, mielenterveysongelmien yleisyys ja niiden vaikutukset nuorten elämään osoittavat, että vielä on paljon tehtävää. Esimerkiksi koulujen tarjoaman psykologisen tuen riittämättömyys, pitkät jonot mielenterveyspalveluihin ja nuorten kokema yksinäisyys ovat kaikki selkeitä merkkejä siitä, että nykyiset resurssit eivät ole riittäviä. Lisäksi nuorten kasvava stressi koulussa ja sosiaalisen median paineet voivat pahentaa olemassa olevia mielenterveyshaasteita. Yhteiskunnan tulee tunnistaa ja puuttua näihin ongelmiin aktiivisesti, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus terveeseen ja tasapainoiseen elämään. Tämä tarkoittaa muun muassa matalan kynnyksen tukipalveluiden lisäämistä, koulutuksen parantamista mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa sekä vanhempien ja opettajien kouluttamista tukemaan nuoria paremmin.

Kiitos, kun luit blogipostauksen!