Miksi Suomi voisi hyötyä suhteiden solmimisesta Venäjän kanssa jo sodan aikana

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on asettanut Suomen ja muiden länsimaiden suhteet Venäjään syvään kriisiin. Vaikka Suomi on ollut vahvasti EU:n pakotepolitiikan takana ja tukenut Ukrainaa, on syytä pohtia, miten Suomi voisi jo nyt, sodan aikana, alkaa rakentaa pohjaa tuleville suhteille Venäjän kanssa. Mielestäni, vaikka sota Ukrainassa jatkuu, Suomella olisi hyötyä siitä, että se pyrkisi avaamaan keskusteluyhteyksiä Venäjän kanssa pitkän aikavälin etuja silmällä pitäen. Tämä ei tarkoita pakotteiden purkamista heti, mutta tilanne voisi tarjota mahdollisuuksia varovaisille diplomaattisille avauksille, joilla Suomi voisi parantaa omaa asemaansa sodan jälkeisessä maailmassa.

Taloudelliset mahdollisuudet ja energiayhteistyö

Ennen Ukrainan sotaa Venäjä oli Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, erityisesti energia-alalla. Suomi on perinteisesti tuonut suuren osan energiastaan Venäjältä ja vaikka tämä riippuvuus on viime vuosina vähentynyt, Venäjän valtavat energiavarat ovat edelleen taloudellisesti houkuttelevia. Pakotteiden vuoksi Suomi on joutunut etsimään uusia energialähteitä, mutta se on ollut kallista ja vaikeaa. Mielestäni olisi järkevää, että Suomi aloittaisi Venäjän kanssa keskustelut energiayhteistyön uudelleen avaamisesta, vaikka sota vielä jatkuisikin. Näin Suomi voisi olla valmistautunut, kun tilanne Ukrainassa rauhoittuu ja pakotteita aletaan purkaa.

Suomi voisi tällaisella strategiavalinnalla valmistautua siihen, että Venäjän energiakauppa elpyy ennemmin tai myöhemmin. Tämä voisi auttaa laskemaan energian hintoja Suomessa, mikä hyödyttäisi kansantaloutta. Pohjoinen yhteistyö, joka on ollut tärkeä osa Suomen ja Venäjän suhdetta, voisi saada uutta nostetta, kunhan poliittinen tilanne mahdollistaa sen. Samalla Suomi voisi varmistaa logististen ja kaupallisten reittien hyödyntämisen Venäjän kanssa, etenkin kun on kyse raaka-aineista ja kuljetuksista​.

Kaupalliset suhteet ja markkinat

Venäjän markkinat ovat valtavat ja ne ovat aiemmin olleet merkittäviä suomalaisyrityksille. Ennen sotaa suomalaiset yritykset toimivat Venäjällä ja veivät sinne monenlaisia tuotteita. Venäjä on edelleen strategisesti tärkeä markkina-alue Suomelle, ja kun sota joskus loppuu, suomalaisyritykset haluavat palata Venäjän markkinoille. Tämä voi tapahtua vain, jos Suomi on ylläpitänyt jonkinlaista keskusteluyhteyttä Venäjään sodan aikana.

Mielestäni Suomi voisi jo nyt alkaa valmistella paluuta Venäjän markkinoille. Tämä ei tarkoita, että pakotteet purettaisiin heti, mutta suomalaisten yritysten tulisi olla valmiita toimimaan Venäjällä sodan jälkeisessä tilanteessa. Jos Suomi pystyy varovaisesti avaamaan keskusteluyhteyksiä ja säilyttämään diplomaattiset kanavat avoinna, suomalaisyritykset olisivat paremmassa asemassa, kun kaupankäynti mahdollistuu. Venäjä on yhä houkutteleva markkina ja yritysten kannalta olisi etua, jos Suomella olisi kyky toimia siellä heti, kun olosuhteet sen sallivat.

Geopoliittinen tasapaino

Suomen pitkä raja Venäjän kanssa tekee maiden suhteista erityisen herkästi muuttuvia ja geopoliittisesti tärkeitä. Vaikka Suomi on liittynyt Natoon ja tiivistänyt suhteitaan länteen, ei Suomi voi täysin eristäytyä Venäjästä. Historiallisesti Suomi on onnistunut säilyttämään toimivat suhteet Venäjään jopa vaikeina aikoina, ja tämä diplomatia voisi olla hyödyksi myös nykyisessä tilanteessa. Mielestäni Suomen tulisi säilyttää strateginen tasapaino: toisaalta tiiviit suhteet länteen ja Natoon, toisaalta toimivat diplomaattisuhteet Venäjään.

Suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa voisi tarjota Suomelle eräänlaisen siltaroolin Euroopan ja Venäjän välillä. Tämä tasapainottelu voisi mahdollistaa sen, että Suomi ei joutuisi Venäjän viholliseksi, vaan voisi toimia neutraalina toimijana tulevissa neuvotteluissa. Vaikka sota Ukrainassa jatkuu, Suomi voisi käyttää diplomaattisia kanavia ylläpitääkseen rauhanomaista keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa ja varmistaa, että välit eivät kiristy äärimmilleen​.

Suomen moraalinen vastuu ja diplomatia

Totta kai moni kysyy, onko oikein solmia suhteita Venäjään samaan aikaan, kun se käy sotaa Ukrainaa vastaan. Moraalinen näkökulma on tärkeä, mutta mielestäni Suomen rooli voi olla myös neuvottelijan ja rauhanrakentajan. Solmimalla diplomaattisia ja taloudellisia yhteyksiä Venäjään jo sodan aikana, Suomi voi myöhemmin toimia sillanrakentajana, joka auttaa sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Suomi on perinteisesti ollut vahva rauhan puolestapuhuja, ja tämä voisi olla keino edistää neuvotteluja ja diplomatiaa sodan jälkeisessä maailmassa.

Johtopäätös

Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnissä, Suomen ei kannata täysin katkaista yhteyksiään itäiseen naapuriin. Mielestäni Suomen tulisi pyrkiä avaamaan varovaisesti keskusteluyhteyksiä Venäjän kanssa ja valmistautua pakotteiden jälkeiseen aikaan. Energiayhteistyön ja kaupankäynnin elvyttäminen voisi olla Suomelle suuri etu tulevaisuudessa, ja diplomaattinen tasapainottelu voisi varmistaa, että Suomi pysyy tärkeänä osapuolena myös geopoliittisesti. Vaikka Venäjän nykyinen toiminta on tuomittavaa, Suomen olisi hyvä pitää ovi auki tulevaisuuden yhteistyölle.