Nuorten mielenterveyskriisi: Toimintaa nyt, ei huomenna!

Hallitusohjelma lupasi paljon nuorten hyvinvoinnin eteen, mutta lupaukset näyttävät unohtuneen. Vaikka ohjelmaan kirjattiin monia toimenpiteitä nuorten auttamiseksi, nämä tavoitteet ovat vaarassa jäädä toteuttamatta. On hälyttävää, että taloudelliset säästöt näyttävät ohittavan nuorten kasvavan pahoinvoinnin, vaikka sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävät.

Taloudellinen näkökulma nuorten pahoinvoinnissa

Mielenterveyden ongelmat eivät ole vain inhimillisiä tragedioita; ne myös maksavat yhteiskunnalle. OECD:n mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttivat Suomelle 11 miljardin euron kustannukset pandemiaa edeltävänä aikana. Tämä osoittaa, että nuorten hyvinvoinnin parantaminen ei ole pelkästään moraalinen valinta, vaan myös taloudellisesti järkevää. Panostaminen nuorten mielenterveyteen voi vähentää pitkällä tähtäimellä julkisen terveydenhuollon kuluja, parantaa työllisyyttä ja tuottavuutta sekä vähentää sosiaaliturvan tarvetta, mikä säästää merkittäviä summia valtion varoja.

Nuorten kuormittuneisuus - Laajempi ilmiö kuin luullaan

Vaikka usein kuulee väitteitä, että suurin osa nuorista voi hyvin, todellisuus on monimutkaisempi. Kouluterveyskyselyjen mukaan noin joka kolmas tyttö kokee kohtalaista tai vakavampaa ahdistusta. Pandemia pahensi tilannetta, sillä eristäytyminen, etäopiskelu ja epävarmuus tulevaisuudesta lisäsivät stressiä ja yksinäisyyttä, mikä puolestaan kärjisti mielenterveysongelmia. Nyt on entistä tärkeämpää kääntää kurssi parempaan.

Hallitusohjelman lupaukset ja niiden toteutumattomuus

Hallitusohjelma sisälsi konkreettisia lupauksia nuorten auttamiseksi, kuten matalan kynnyksen tukipalveluiden ja lasten sekä nuorten terapiatakuun vahvistamisen. Kuitenkin monet näistä toimenpiteistä ovat jääneet paperille tai toteutuvat vain osittain. Erityisen huolestuttavaa on, että VANUPO-ohjelman resurssit ja kattavuus ovat heikkenemässä, jättäen mielenterveyden kysymykset vähemmälle huomiolle.

Ratkaisujen etsiminen laaja-alaisesti

Nuorten pahoinvoinnin kasvun edessä tarvitaan yhteistyötä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Hallituksen tulisi aktiivisesti edistää ohjelmia, jotka vahvistavat nuorten hyvinvointia ja koota yhteen eri toimijoita etsimään ratkaisuja. On myös olennaista, että nuorisotyöhön ja -politiikkaan osoitetaan riittävästi resursseja. Erityisesti tarvitaan lisää rahoitusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, kuten terapiatakuun toteuttamiseen, nuorten sosiaalisten taitojen kehittämisohjelmiin, ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön sekä järjestöjen ja seurakuntien tarjoamien tukipalveluiden vahvistamiseen.

Järjestöjen rooli nuorten tukena

Valtionavustusten leikkaukset uhkaavat järjestöjen toimintakykyä juuri, kun niiden tarjoama apu on korvaamattoman arvokasta. Järjestöt eivät ainoastaan tarjoa tukea kriisitilanteissa, kuten Vantaan koulusurman yhteydessä, vaan myös rakentavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja auttavat vähentämään julkisten palveluiden kuormitusta.

Johtopäätökset ja ehdotukset

Nuorten mielenterveyskriisi vaatii koko yhteiskunnan panosta ja huomiota. Ei ole hyväksyttävää, että taloudelliset säästöt ohittavat nuorten hyvinvoinnin. On tärkeää, että hallitus ottaa aktiivisen roolin nuorten auttamisessa ja varmistaa, että ohjelmat ja resurssit todella kohdistuvat tarpeeseen. Järjestöjen työn tukeminen on myös kriittisen tärkeää. Nyt ei ole oikea aika leikkauksille, vaan toiminnalle – nuortemme tulevaisuuden puolesta.

Kiitos, kun luit blogipostauksen!