Päivystyskiista ravistelee Orpon hallitusta ja asettaa kansanedustajat ristiriitaan
16.12.2024
Orpon hallitus on joutunut vaikeaan tilanteeseen jo varhain vaalikautensa aikana. Päivystyskiista on noussut polttavaksi aiheeksi, ja sen vaikutukset hallituksen sisäiseen yhtenäisyyteen sekä julkiseen uskottavuuteen ovat merkittäviä. Tiistaina eduskunnassa äänestetään sairaalaverkon uudistamisesta, joka toisi mukanaan merkittäviä muutoksia päivystystoimintaan. Hallituksen esityksen mukaan ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys loppuisi useissa kaupungeissa, kuten Kemissä, Savonlinnassa ja Oulaisissa, eikä Valkeakosken sairaalaan palautettaisi tätä palvelua. Myös perusterveydenhuollon päivystyksiä lakkautettaisiin pienemmiltä paikkakunnilta, mikä on herättänyt ymmärrettävää huolta pitkien etäisyyksien Suomessa.
Kansanedustajat ovat nyt ristiriidan edessä. Heidän on tasapainoiltava puolueensa linjan ja äänestäjiensä odotusten välillä. Päivystysten lakkautuksia on vaikea perustella asukkaille pelkillä kustannuslaskelmilla, kun kyseessä ovat elintärkeät terveyspalvelut. Tämä asetelma on saanut useita hallituspuolueiden edustajia, ainakin viisi heistä, ilmoittamaan, etteivät he aio tukea hallituksen esitystä. Tilanne on hankala erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle, jota on syytetty epävarmasta otteesta asian hoidossa.
Oppositio on havainnut tilanteessa mahdollisuuden iskeä. Hallituksen enemmistö eduskunnassa on heikko, ja jos esitys kaatuu, se olisi suuri arvovaltatappio Orpolle. Hallituspuolueet yrittivät viime hetkellä sopia lausumasta, jossa kehotetaan hyvinvointialueita huolehtimaan päivystysluonteisista palveluista. Lausuman merkitys jää kuitenkin epäselväksi, jos päivystyksiä ollaan joka tapauksessa lakkauttamassa. Tiistain äänestys näyttää, riittääkö tämä kompromissi hillitsemään kapinoivia edustajia.
Tilanne osoittaa hallituksen heikkouden kohdata monimutkaisia haasteita. Orpon hallitus on asettanut julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisen yhdeksi päätavoitteistaan, mutta sen toteuttaminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Hyvinvointialueiden sote-kulut aiheuttavat suuria paineita, ja päivystysten lakkautukset ovat osa tätä säästölinjaa. Toisaalta päätökset ovat herättäneet laajaa vastustusta paikallisesti ja kansallisesti, mikä tekee niiden läpiviemisestä entistä haastavampaa.
Päivystyskiista ei ole vain poliittinen kysymys – se koskettaa suoraan ihmisten elämää ja turvallisuutta. Pitkien etäisyyksien maassa terveyspalveluiden saavutettavuus on erityisen tärkeää, eikä huolia voida sivuuttaa pelkästään taloudellisiin perusteisiin vedoten. Näen tämän tilanteen myös muistutuksena siitä, kuinka vaikeaa on yhdistää lyhyen aikavälin säästötoimet ja pitkäaikaiset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Monet hallituspuolueiden edustajat katsovat jo tuleviin vaaleihin. Aluevaalit ja kunta-alan vaalit ovat keväällä edessä, ja päivystysten lakkautukset voivat muodostua ratkaisevaksi teemaksi. Näissä vaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus osoittaa tyytymättömyytensä hallituksen politiikkaan, mikä puolestaan heijastuu suoraan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Ei ole yllättävää, että kansanedustajien hermot alkavat kiristyä ja rivit rakoilla. Orpon tehtävä pitää hallituspuolueet yhtenäisinä on suuri haaste, mutta samalla tämän kiistan lopputulos voi määrittää hallituksen uskottavuuden jatkossa.
Päivystyskiista on symboli suuremmasta ongelmasta: siitä, miten vaikeaa on sovittaa yhteen säästölinja, alueellinen yhdenvertaisuus ja kansalaisten hyvinvointi. Jos hallitus epäonnistuu tämän konfliktin hallinnassa, se voi osoittautua merkittäväksi käännekohdaksi Orpon hallituskaudella.