Pärjäisikö Perussuomalaiset ilman populismia?

03.02.2025

Populismi on kuin huume: se tarjoaa nopean tyydytyksen, mutta sen pitkän aikavälin seuraukset voivat olla tuhoisia. Perussuomalaiset on rakentanut menestyksensä populistisen retoriikan varaan, eli yksinkertaistuksilla ja viholliskuvilla. Tämä on ollut helppo tapa kerätä kannatusta, vaikka se onkin epärehellistä. Nyt puolueen suosio on kuitenkin laskussa, sillä yhä useammat ihmiset alkavat nähdä populismin läpi. Mutta mitä tapahtuisi, jos Perussuomalaiset luopuisi populismista? Kestäisikö sen kannatus faktoihin perustuvaa politiikkaa, vai romahtaisiko puolue ilman sen keskeisintä työkalua?

Populismin merkitys puolueelle

Populismi ei ole vain tyyli, vaan maailmankuva. Se jakaa yhteiskunnan "kansaan" ja "eliittiin", tarjoaa helppoja ratkaisuja ja hyödyntää tunteita faktojen sijaan. Perussuomalaiset on taitava tässä pelissä: heidän retoriikkansa hyödyntää maahanmuuttovastaisuutta, EU-kritiikkiä ja "vihervasemmiston sortoa". Ilman näitä teemoja puolueen viesti hajoaisi.


Miten puolue syntyi ja kehittyi?

Perussuomalaiset alkoi maaseudun puolustajana, mutta muuttui 2010-luvulla kansallismieliseksi liikkeeksi. Sen vaalimenestys perustuu tyytymättömien mobilisointiin – ei niinkään realistisiin politiikkatavoitteisiin, vaan protestiin. Monet vaalilupaukset, kuten "maahanmuuton pysäyttäminen" tai "EU-jäsenyyden uudelleenarviointi", ovat mahdottomia toteuttaa, mutta ne pitävät puolueen kapinallisen roolissa.


Hallituksessa – mutta kapinallisena?
Perussuomalaiset on hallitusyhteistyössä Kokoomuksen kanssa vaikean tilanteen edessä. Ennen vaaleja puolue esiintyi heikompien puolustajana, mutta hallitusvastuuseen päästyään se on muuttanut linjaansa. Nyt sen on tasapainoiltava hallitusvastuun ja populistisen retoriikan välillä. Jos puolue siirtyisi täysin pragmaattiseen linjaan, sen kapinallinen imago voisi haalistua. Toisaalta populismin jatkaminen hallituksessa voi syödä sen uskottavuutta, sillä vastuu päätöksistä ei enää mahdollista yksinkertaisia lupauksia ja viholliskuvien rakentamista.


Mitä tapahtuu, kun populistit "normalisoituvat"?
Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että populistien on vaikea säilyttää kannatustaan vallassa. Ranskassa Rassemblement National on kamppaillut uskottavuudesta, ja Britanniassa UKIP romahti Brexitin jälkeen. Suomessa Perussuomalaiset selvisi hallituskokemuksesta 2015–2017, mutta nyt tilanne on haastavampi: hallitus joutuu tekemään epäsuosittuja päätöksiä, jotka eivät tue puolueen "kansan puolustaja" -imagoa.

Miksi äänestäjät silti uskovat puolueeseen?

Perussuomalaiset on toistuvasti rikkonut lupauksiaan (esim. EU-eron unohtaminen), mutta sen kannattajat eivät odotakaan konkreettisia tuloksia – vaan edustusta. Populismi ei ole heille vain poliittinen työkalu, vaan itse tarkoitus. Ilman sitä Perussuomalaiset olisi vain yksi konservatiivinen puolue muiden joukossa.

Voisiko puolue selviytyä ilman populismia?

Teoriassa kyllä, mutta se vaatisi suurta muutosta:

1. Selkeä poliittinen visio populismin tilalle – esimerkiksi realistinen talousohjelma ilman "vihervasemmiston syyttämistä".

2. Uusi identiteetti – kenties konservatiivinen ympäristöpuolue tai työväenpuolue maahanmuuttokriittisellä twistillä.

3. Ristiriitojen hallinta – populistisen siiven ja pragmaattisten johtajien välinen jännite voisi hajottaa puolueen.

Tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Populismi on puolueen ytimessä, eikä sen nykyjohto vaikuta halukkaalta luopumaan menestyskaavastaan.

Johtopäätös: Populismin vankina

Populismi on tehnyt Perussuomalaisista suuren puolueen – mutta se on myös sen heikkous. Se rajoittaa hallituskykyä ja sitoo puolueen kärjistettyyn retoriikkaan. Jos Suomen poliittinen ilmapiiri muuttuisi esimerkiksi maahanmuuttomyönteisemmäksi tai EU-kriittisyys menettäisi vetovoimansa, puolue voisi ajautua kriisiin.

Lopputulos? Ilman populismia Perussuomalaiset ei olisi Perussuomalaisia. Puolue saattaisi selvitä marginaalissa, mutta sen tärkein valtti – kapina – katoaisi. Politiikassa, kuten elokuvissa, ilman konfliktia ei synny draamaa – eikä äänestäjäinnostusta.