Perussuomalaisten rikotut vaalilupaukset hallituskaudella 2023–2025

Perussuomalaisten hallituskaudella 2023–2025 on ilmennyt merkittäviä haasteita vaalilupausten toteuttamisessa, mikä on johtanut sekä kansalaisten että puolueen sisäiseen kritiikkiin.

Polttoaineverotus ja liikenne

Ennen vaaleja perussuomalaiset lupasivat alentaa polttoaineiden hintoja ja ottaa käyttöön ammattidieselin, joka olisi hyödyttänyt erityisesti kuljetusalan ammattilaisia. Hallituskauden aikana näitä lupauksia ei ole kuitenkaan pystytty lunastamaan; polttoaineverotusta ei ole alennettu, eikä ammattidieseliä ole otettu käyttöön. Lisäksi yksityistieavustuksista on leikattu, mikä on herättänyt kritiikkiä erityisesti maaseudun asukkaiden keskuudessa.

Maatalous ja maaseutu

Perussuomalaiset ovat perinteisesti korostaneet maatalouden ja maaseudun merkitystä. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat johtaneet maatalouden tukien leikkauksiin. Nämä toimet ovat herättäneet huolta maatalousyrittäjien keskuudessa ja ovat ristiriidassa puolueen aiempien lupausten kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen on ollut yksi perussuomalaisten vaaliteemoista. Kuitenkin hallituskauden aikana on tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet näitä palveluita. Esimerkiksi lääkkeiden verotusta on kiristetty, aikuiskoulutustuki on poistettu, lapsikorotukset on lakkautettu ja opintorahasta on leikattu. Nämä toimet ovat herättäneet huolta erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden keskuudessa.

Sairaalaverkon supistaminen

Yksi keskeisistä päätöksistä on ollut sairaalaverkon supistaminen, joka on johtanut useiden sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamiseen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen yhteispäivystys on päätetty lopettaa. Tämä päätös on herättänyt tyytymättömyyttä puolueen sisällä ja johtanut jäsenistön eroamisiin. Ylivieskan seudun Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Laakkonen ilmoitti yhdessä 12 muun jäsenen kanssa eroavansa puolueesta protestina sairaalaverkkopäätökselle. He kokivat, että puolueen johto ei kuunnellut heidän huoliaan eikä toiminut arvojensa mukaisesti. Lisäksi Lapissa perussuomalaisten aluevaltuutettu ja Keminmaan kunnanvaltuutettu Heli Trög erosi puolueesta pettyneenä hallituksen sairaalapolitiikkaan.

Sisäinen turvallisuus ja edustajien toiminta

Perussuomalaiset ovat korostaneet sisäisen turvallisuuden merkitystä. Kuitenkin hallituskauden aikana useat puolueen kansanedustajat ovat syyllistyneet rikkomuksiin, jotka ovat ristiriidassa puolueen arvojen kanssa. Esimerkiksi kansanedustaja Sheikki Laakso sai tammikuussa 2024 sakot virkamiehen vastustamisesta, ja varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas menetti ajokorttinsa ylinopeuden vuoksi. Nämä tapaukset ovat herättäneet kysymyksiä puolueen johdonmukaisuudesta sisäisen turvallisuuden edistämisessä.

Eläkkeet ja eläkeläisten asema

Perussuomalaiset lupasivat vaaleissa parantaa eläkeläisten asemaa ja turvata eläkkeiden ostovoiman. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet eläkeläisten taloudellista tilannetta. Esimerkiksi eläkkeiden verotusta on kiristetty, ja erilaisia eläkkeisiin liittyviä etuuksia on leikattu. Nämä toimet ovat herättäneet tyytymättömyyttä erityisesti ikääntyneiden keskuudessa, jotka olivat luottaneet puolueen lupausten toteutumiseen.

Työelämä ja työttömyys

Perussuomalaiset lupasivat edistää työllisyyttä ja parantaa työelämän olosuhteita. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet työntekijöiden asemaa. Esimerkiksi työttömyysturvaa on heikennetty, ja työehtosopimusten rikkomisesta aiheutuvia seuraamuksia on lievennetty. Lisäksi työperäisen maahanmuuton rajoittaminen on johtanut työvoimapulaan erityisesti matalapalkka-aloilla, mikä on vaikuttanut negatiivisesti yritysten toimintaan.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

Perussuomalaiset ovat aina olleet skeptisiä ilmastonmuutoksen torjumisen toimenpiteitä kohtaan, mutta he lupasivat vaaleissa edistää kestävää kehitystä ja suojella luontoa. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet ympäristönsuojelua. Esimerkiksi metsien suojelua on heikennetty, ja uusiutuvan energian tukia on leikattu. Nämä toimet ovat herättäneet kritiikkiä ympäristöjärjestöjen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannattajien keskuudessa.

Koulutus ja tutkimus

Perussuomalaiset lupasivat vaaleissa parantaa koulutusta ja lisätä tutkimusrahoitusta. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet koulutuksen ja tutkimuksen tilaa. Esimerkiksi perusopetuksen ja ammattikoulutuksen rahoitusta on leikattu, ja yliopistojen tutkimusrahoitusta on vähennetty. Nämä toimet ovat herättäneet huolta opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa, jotka ovat todenneet, että leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti Suomen tulevaisuuden kilpailukykyyn.

Maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka

Perussuomalaiset ovat aina korostaneet tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamista. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat herättäneet kysymyksiä puolueen linjasta. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrää ei ole merkittävästi vähennetty, ja maahanmuuttajien integrointia ei ole edistetty riittävästi. Nämä toimet ovat herättäneet tyytymättömyyttä puolueen kannattajien keskuudessa, jotka odottivat tiukempia toimenpiteitä.

Verotus ja julkiset menot

Perussuomalaiset lupasivat vaaleissa keventää verotusta ja vähentää julkisia menoja. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat johtaneet verojen kiristämiseen ja julkisten menojen kasvuun. Esimerkiksi ansiotuloverotusta on korotettu, ja valtionvelkaa on lisätty merkittävästi. Nämä toimet ovat herättäneet kritiikkiä talousasiantuntijoiden ja veronmaksajien keskuudessa, jotka ovat todenneet, että puolue ei ole pystynyt pitämän lupauksiaan talouspolitiikassa.

Kulttuuri ja urheilu

Perussuomalaiset lupasivat vaaleissa tukea kulttuuria ja urheilua. Hallituskaudella on kuitenkin tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet näiden alojen rahoitusta. Esimerkiksi kulttuurilaitosten ja urheiluseurojen tukia on leikattu, mikä on vaikuttanut negatiivisesti niiden toimintaan. Nämä toimet ovat herättäneet tyytymättömyyttä kulttuuri- ja urheilualan ammattilaisten keskuudessa, jotka olivat luottaneet puolueen lupausten toteutumiseen.

Aiemmat hallituskaudet

Perussuomalaisten haasteet vaalilupaustensa toteuttamisessa eivät ole uusi ilmiö. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituskaudella 2015–2019 puolue antoi 174 vaalilupausta, joista vain noin neljännes toteutui. Tämä osoittaa, että puolueella on ollut vaikeuksia lunastaa lupauksiaan myös aiemmilla hallituskausilla.

Johtopäätökset

Perussuomalaisten hallituskausi 2023–2025 on osoittanut, että vaalilupausten toteuttaminen on haastavaa poliittisessa päätöksenteossa. Useat keskeiset lupaukset, kuten polttoaineverotuksen keventäminen, maatalouden tukeminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen, ovat jääneet toteutumatta. Lisäksi puolueen edustajien toiminta on herättänyt kysymyksiä puolueen johdonmukaisuudesta. On todennäköistä, että vaalilupauksia on rikottu enemmänkin, mutta nämä asiat tulivat ensimmäisenä mieleeni. Populismilla ratsastaminen on helppoa, kun voidaan luvata kuun taivaalta, mutta hallitusvastuussa ollaankin Kokoomuksen talutusnuorassa. Toivottavasti tämä tulee näkymään vielä Perussuomalaisten kannatuksen laskussa.