Perustulon kokeilu ja tulevaisuus Suomessa

Perustulo on taloudellinen tuki, joka maksetaan kansalaisille säännöllisesti ilman ehtoja tai vastikkeita. Sen keskeinen tavoite on taata perustoimeentulo, joka ei riipu työnteosta tai muista tulonlähteistä. Suomessa perustulokokeilu käynnistettiin vuonna 2017 ja se kesti kaksi vuotta. Kokeilun avulla haluttiin tutkia, miten perustulo vaikuttaa ihmisten elämään, työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Kokeilun tiedot

Suomessa kokeiluun osallistui 2000 satunnaisesti valittua henkilöä, jotka edustivat eri ikä- ja taustaryhmiä. Osallistujat saivat 800 euron kuukausittaisen perustulon, joka oli verovapaa. Tukea maksettiin ilman ehtoja, eikä osallistujilta vaadittu aktiivista työnhakua tai osallistumista koulutukseen. Tämä mahdollisti heille keskittyä elämänsä kehittämiseen ilman taloudellista painetta. Kokeilun aikana kerättiin runsaasti tietoa, joka tarjosi ainutlaatuista näkökulmaa perustulon vaikutuksista eri elämänalueilla.

Kokeilun tavoitteet

Perustulokokeilun päätavoitteena oli selvittää, miten perustulo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, taloudelliseen turvallisuuteen ja työllistymismahdollisuuksiin. Erityisesti tutkittiin, parantaako se osallistujien elämänlaatua ja vähentääkö se taloudellista stressiä. Kokeilu oli osa laajempaa keskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta Suomessa, ja se houkutteli myös kansainvälistä huomiota, kun monet maat pohtivat vastaavia malleja.

Vaikutukset hyvinvointiin

Kokeilun aikana kerätyt tiedot osoittivat, että perustulo paransi monien osallistujien elämänlaatua. Osallistujat raportoivat vähemmästä stressistä ja taloudellisesta huolesta, mikä vaikutti suoraan heidän psykologiseen hyvinvointiinsa. Monet kokivat itsensä vähemmän ahdistuneiksi ja masentuneiksi. Taloudellinen turva mahdollisti myös paremman mahdollisuuden osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin, mikä lisäsi sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Lisäksi perustulo antoi ihmisille mahdollisuuden panostaa omaan kehitykseensä. Osallistujat kokeilivat uusia työmahdollisuuksia ja koulutuksia ilman pelkoa tuen menettämisestä. Tämä lisäsi heidän itseluottamustaan ja avasi ovia uusiin mahdollisuuksiin. Monet kokivat myös, että he pystyivät paremmin hoitamaan perhesuhteitaan, koska taloudellinen stressi ei enää kuormittanut heidän arkeaan.

Kokeilun tulokset ja kritiikki

Vaikka kokeilu tuotti myönteisiä tuloksia, se sai myös kritiikkiä. Osa tutkijoista ja asiantuntijoista huomautti, että 800 euron kuukausittainen tuki ei ollut riittävä kattamaan kaikkia elinkustannuksia, mikä rajoitti sen tehokkuutta. Kokeilu ei myöskään ollut riittävän laaja, jotta sen tuloksia voitaisiin yleistää koko väestöön. Näiden seikkojen vuoksi keskustelu perustulon mahdollisesta laajemmasta käyttöönotosta jatkuu Suomessa. On tärkeää ymmärtää, että jokaisen ihmisen tilanne on erilainen ja perustulon tehokkuus voi vaihdella eri väestöryhmissä.

Kansainvälinen konteksti

Suomessa toteutettu kokeilu on osa laajempaa kansainvälistä keskustelua perustulosta. Monet maat, kuten Kanada ja Yhdysvallat, ovat myös kokeilleet perustuloa tai sen kaltaisia malleja. Erityisesti digitaalisen talouden kehittyminen ja työmarkkinoiden muutokset ovat herättäneet kysymyksiä perinteisen sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Muiden maiden kokeilut, kuten Barcelonassa toteutettu perustulokokeilu, ovat antaneet lisätietoa siitä, miten perustulo voisi toimia käytännössä. Barcelonassa toteutettiin vuonna 2020 B-Mincome-kokeilu, jossa tarjottiin taloudellista tukea noin 1 000 köyhällä alueella asuvalle perheelle. Kuukausittainen tuki vaihteli 100 eurosta 600 euroon, eikä se ollut sidottu työntekoon. Kokeilu paransi osallistujien taloudellista hyvinvointia, vähensi köyhyyttä ja lisäsi sosiaalista osallisuutta, mikä näkyi vähemmässä taloudellisessa stressissä ja paremmassa mielenterveydessä. Vaikka kokeilu tuotti myönteisiä tuloksia, se sai myös kritiikkiä lyhyestä kestostaan ja rajallisesta tuestaan, mikä nosti esiin kysymyksiä kokeilun kestävyyden ja laajentamisen mahdollisuuksista. B-Mincome tarjoaa kuitenkin arvokkaita oppeja perustulo- ja sosiaaliturvapoliittiseen keskusteluun.

Uuden perustulokokeilun tarve

Perustulo on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää vilkasta keskustelua sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sen potentiaalisista vaikutuksista kansalaisten hyvinvointiin ja taloudelliseen turvallisuuteen on syytä saada lisää tietoa. Tämän vuoksi on elintärkeää, että Suomi järjestää uuden perustulokokeilun, joka kattaa suuremman joukon ihmisiä ja tarjoaa riittävän rahoituksen.

Optimaalinen lähtökohta voisi olla 10 000–15 000 osallistujaa, mikä tarjoaisi kattavamman näkemyksen eri väestöryhmien kokemuksista. Tällainen osallistujamäärä mahdollistaisi myös sen, että eri sosioekonomisten taustojen ja ikäryhmien näkökulmat tulevat esiin. Rahoitusta tulisi olla vähintään 1 000 euroa kuukaudessa, jotta osallistujat voisivat aidosti arvioida perustulon vaikutuksia elämänlaatuun, terveyteen ja työllisyyteen.

Kokeilu voitaisiin toteuttaa vuoden 2025-2026 aikana, jolloin yhteiskunnalliset olosuhteet ovat mahdollisesti kehittyneet ja keskustelu perustulosta on entistä ajankohtaisempaa. Laajennettu kokeilu voisi tarjota arvokasta tietoa siitä, miten perustulo voisi toimia osana suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja edistää kansalaisten hyvinvointia tehokkaammin. Tällaisen kokeilun tulokset voisivat avata uusia mahdollisuuksia sosiaaliturvan kehittämiseen ja vaikuttaa positiivisesti tulevaisuuden politiikkaan.

Kiitos, kun luit blogipostauksen! On tärkeää, että jatkamme keskustelua ja tutkimusta perustulon vaikutuksista, jotta voimme löytää kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden sosiaaliturvajärjestelmiin.