Sosiaaliturvaleikkaukset ja niiden vaikutukset arkeemme

Eduskunnassa on viime aikoina keskusteltu paljon sosiaaliturvaleikkauksista, ja on korkea aika ottaa nämä päätökset tarkasteluun. Sosiaaliturvaan suunnitellut leikkaukset ovat historiallisen mittavat ja niiden vaikutukset kohdistuvat kaikkiin pienituloisiin. Vaikka oppositio on tehnyt paljon töitä yrittääkseen estää nämä päätökset, hallituksen haluttomuus kuunnella opposition edustajia ja ihmisten ääntä herättää huolta.

Leikkaukset eivät ole vain välttämätön paha vaan arvovalinta, joka näyttää asettavan yritysten ja rikkaiden edut etusijalle tavallisten suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Myös Riikka Purran viimeaikaiset vihjailevat puheet ruoan hintojen nostamisesta ovat herättäneet huolestuttavia signaaleja, erityisesti kun monilla suomalaisilla on jo nyt vaikeuksia varautua terveelliseen ruokavalioon.

Leikkaukset tulevat vaikuttamaan ihmisten arkeen monella tasolla. Ne lisäävät ahdinkoa ja voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin yhteiskunnassamme.

Asumistukileikkaukset: työntekijät ja perheet kärsivät

Hallituksen oikeistopuolueiden äänin hyväksytyt asumistuen leikkaukset ovat katastrofi monille suomalaisille. Työntekijät menettävät kolmasosan asumistuestaan, vuokralla yksin asuvat voivat menettää jopa 202 euroa kuukaudessa, ja lapsiperheet voivat kohdata yli 1000 euron menetyksen kuukausittain. Oikeiston väitteet työllisyyden lisääntymisestä ja vuokratason laskusta osoittautuvat harhaanjohtaviksi, ja sen sijaan työnteon kannusteet heikkenevät ja toimeentulotuen tarve kasvaa.

Tästä seuraa THL:n arvion mukaan jopa 100 000 uutta suomalaista toimeentulotuen varaan. Keskusteluun nousee väistämättä kysymys siitä, kenen etujen vuoksi nämä päätökset tehdään, kun samalla verotus kevenee ministerien tuloluokassa.

Toimeentulotukileikkaus:

Hallitus piti myös äänestyksen myös toimeentulotukeen kohdistuvasta leikkauksesta, joka meni läpi hallituspuolueiden ja keskustan äänin. Tämä tarkoittaa, että tuhannet kotitaloudet, joiden vuokrataso ylittää asumisnormin, joutuvat valitsemaan pakkomuuton ja tuen leikkaamisen välillä. Tämä tilanne syntyy, vaikka kohtuuhintaisia asuntoja on liian vähän tarjolla, etenkin pääkaupunkiseudulla, ja hallitus itse leikkaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta.

Järjetön poliittinen valinta

Köyhyys, asunnottomuus, ylivelkaantuminen ja pahoinvointi tulevat kasvamaan Suomessa näiden leikkausten myötä. On tärkeää ymmärtää, että nämä päätökset eivät ole välttämättömyyksiä vaan poliittisia valintoja. Verotuksen keveneminen ministerien tuloluokassa samanaikaisesti kun suomalaisten toimeentuloa leikataan herättää vakavia kysymyksiä hallituksen prioriteeteista.

On aika pitää ääntä ja vastustaa näitä leikkauksia, jotka uhkaavat heikentää suomalaisten elämänlaatua. Meidän on vaadittava vastuullisempaa politiikkaa, joka ottaa huomioon kaikkien kansalaisten tarpeet, eikä vain harvojen etuoikeutettujen etuja.

Mielenterveysongelmat ja itsemurhat vaarassa lisääntyä

On tärkeää ymmärtää, että leikkaukset eivät kosketa vain lompakoita vaan vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin. Pienituloisten ostovoiman tukien leikkaukset iskevät suoraan paikallisiin yrittäjiin, joita pienituloiset ovat tukeneet. Osittain myös opiskelijoille suunnatun osa-aikatyön taloudellinen kannattamattomuus luo haasteita esim. ravintola-alalle, joka kärsii työvoimapulasta.

Leikkaukset eivät ole vain numeroita talousarviossa, vaan niillä on laajemmat seuraukset yhteiskunnassamme. Ne voivat kasvattaa mielenterveysongelmia, itsemurhia ja taloudellista huolta. Kansanedustajien haluttomuus osallistua keskusteluun ja kuunnella kansalaisten ääntä herättää kysymyksiä siitä, mitä kansalaiset todella halusivat äänestäessään eduskuntavaaleissa.

Ei kannata vaipua epätoivoon, koska ratkaisuja on olemassa

Sen sijaan, että leikkaamme sosiaaliturvaa ja heikennämme ihmisten elämänlaatua, meidän tulisi harkita muita vaihtoehtoja. Sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa olisi vahvistaa hyvinvointivaltion peruspilareita ja tukea työntekijöiden oikeuksia. Rikkaiden veronkevennyksiä ja muita etuuksia pitäisi ajatella vasta, kun talous ja vähävaraisten oikeudet on kunnossa. Rikkailla on harvemmin ongelmia ruoan, asumisen ja arjen suhteen verrattuna vähävaraisiin.

Tämä ei ole vain poliittinen kysymys, vaan kyse on arvoista ja siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa. On aika pitää ääntä ja vastustaa näitä leikkauksia, jotka uhkaavat heikentää hyvinvointivaltiotamme. Mielipiteemme ja äänemme ovat voimakkaita työkaluja, ja meillä on vastuu käyttää niitä yhteisen hyvinvoinnin puolesta.

Kiitos, kun luit blogipostauksen!