Suomen leikkauspolitiikka ja verotuksen epätasapaino: miten hyvinvointivaltion käy?
12.11.2024
Suomen nykyinen hallitus on perustellut tiukkaa leikkauspolitiikkaansa valtion kasvavalla velalla. Samaan aikaan se on kuitenkin laskenut suurituloisten veroja ja lisännyt varakkaiden verovapauksia, mikä on herättänyt laajaa kritiikkiä. Monet kokevat, että tämä lähestymistapa heikentää Suomen veropohjaa, lisää taloudellista eriarvoisuutta ja uhkaa hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten nämä politiikkapäätökset vaikuttavat eri kansanryhmiin, analysoidaan Suomen varallisuusverotusta ja pohditaan, miksi oikeudenmukaisempi verotus on avainasemassa yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisessa.
Leikkausten taakka kohdistuu heikoimmassa asemassa oleviin
Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka on erityisen kiistanalainen, koska se kohdistuu voimakkaasti heikoimmassa asemassa oleviin, kuten työttömiin, opiskelijoihin ja yksinhuoltajiin. Nämä ryhmät, jotka usein tukeutuvat sosiaalietuuksiin perustoimeentulonsa turvaamiseksi, joutuvat nyt kohtaamaan yhä tiukempia taloudellisia haasteita. Esimerkiksi opiskelijoiden opintotukia on leikattu, vaikka elinkustannukset ovat nousseet, mikä vaikeuttaa opiskelua ja itsenäistymistä entisestään.
Kun valtio päättää "kiristää vyötä", juuri ne, joilla on vähiten varaa joustaa, päätyvät usein maksamaan korkeimman hinnan. Näin syntyy kierre, jossa rajoitettu pääsy koulutukseen, työmahdollisuuksiin ja perustarpeisiin vaikuttaa yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Onko siis kohtuullista, että taloustalkoiden suurin taakka jää niille, joilla on vähiten keinoja selviytyä siitä? Mikäli tarkoitus on ratkaista talousongelmia, eikö olisi oikeudenmukaista, että myös varakkaimmat yksilöt ja suuret yritykset osallistuisivat tähän taakkaan?
Verotuksen painopiste: palkkatulot vs. pääomatulot
Suomessa palkkatuloista maksetaan veroja maksukyvyn mukaan, ja progressiivinen verotus takaa sen, että suuremmista tuloista maksetaan korkeampi veroprosentti. Tämä periaate on oikeudenmukaisuuden kannalta keskeinen, sillä se tarkoittaa, että maksukykyisimmät osallistuvat suuremmalla panoksella yhteiskunnan rahoitukseen. Kuitenkin suurimmat tulot kertyvät usein palkkatyön sijaan omistamisesta ja pääomatuloista, joiden verotus on usein huomattavasti kevyempää.
Esimerkiksi listaamattomien yritysten osingoista maksettava vero on kevyempi kuin monien keskivertopalkansaajien veroaste. Tämä tarkoittaa, että suuryritysten omistajat ja perilliset saavat merkittäviä veroetuja, joita ei ole saatavilla muille tulonsaajille. Näitä verohelpotuksia on perusteltu yritysten kilpailukyvyn parantamisella, mutta samalla ne vievät valtion verotuloista lähes miljardin euroa vuodessa – resurssin, joka voitaisiin käyttää sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseen.
Verojärjestelmän porsaanreiät ja niiden vaikutukset
Lisäksi Suomen verojärjestelmässä on porsaanreikiä, joita varakkaat voivat hyödyntää minimoidakseen veronsa. Esimerkiksi vakuutuskuoret, osakesäästötilit ja holdingyhtiöt tarjoavat mahdollisuuksia kerryttää varallisuutta ilman, että siitä maksetaan veroa. Näiden väylien kautta suuria omaisuuksia voidaan kasvattaa ilman, että yhteiskunta hyötyy siitä verotulojen muodossa.
Tämä verotuksen epätasapaino johtaa tilanteeseen, jossa tavalliset palkansaajat maksavat suhteessa enemmän veroja kuin varakkaat, joiden tuloja ohjataan matalammin verotettuihin kanaviin. Kun varakkaat eivät osallistu verotaakkaan, heidän jättämänsä aukon paikkaavat keskituloiset ja pienituloiset. Tämä heikentää koko yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja lisää ihmisten kokemaa epäreiluutta.
Vasemmistoliiton näkemykset: kohti oikeudenmukaisempaa verotusta
Vasemmistoliiton mukaan on aika tukkia verotuksen porsaanreiät ja lopettaa rikkaiden epäreilut veroedut. Puolue on esittänyt, että myös suurituloisten ja varakkaiden on osallistuttava yhteiskunnan rahoittamiseen maksukyvyn mukaan. Tavoitteena on verojärjestelmä, joka ei mahdollista suurten varallisuuksien piilottamista verovapaisiin rakenteisiin samalla, kun pienituloisilta leikataan elintärkeitä etuuksia.
Kun yksi osa väestöstä ei maksa osuuttaan veroista, loput maksavat enemmän. Tämä kuormittaa tavallisten ihmisten toimeentuloa ja lisää paineita sosiaaliturvajärjestelmässä. Pitkällä aikavälillä epäreilu verotusratkaisu myös heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta, joka on ollut Suomen menestyksen kulmakivi. Terveen ja yhtenäisen yhteiskunnan edellytys on, että kaikki osallistuvat talkoisiin omien voimiensa mukaan.
Nykyinen politiikka, jossa leikataan heikoimmassa asemassa olevilta ja samalla annetaan verohelpotuksia varakkaille, on herättänyt huolta Suomen tulevaisuudesta. Suomen hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle yhteisestä vastuusta ja solidaarisuudesta, jossa jokainen maksaa tulojensa mukaan ja saa vastineeksi yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja turvaa. Jos verotuksen epätasapaino ja leikkauspolitiikka jatkuvat, vaarana on, että taloudellinen eriarvoisuus kasvaa ja yhteiskunnalliset jännitteet lisääntyvät.
On selvää, että taloudellisesti kestävä Suomi tarvitsee sekä leikkauksia että uusia ratkaisuja verotulojen vahvistamiseksi. Oikeudenmukainen ja tasapainoinen verojärjestelmä voi olla avainasemassa, jotta hyvinvointivaltio pysyy elinvoimaisena ja pystyy tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuksia ja turvaa. Näin varmistamme, että Suomi pysyy maana, jossa jokaisen hyvinvointi ja mahdollisuudet eivät ole riippuvaisia vain omasta varallisuudesta.