Suomen on oltava ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolella – Gazan sodan taustat ja toiminta velvollisuutenamme

Olen vakuuttunut, että suhtautumisemme Israelin Gazassa harjoittamaan kansanmurhaan sekä sen väkivaltaiseen ja apartheid-henkiseen politiikkaan Länsirannalla paljastaa lopulta kaiken olennaisen inhimillisyydestämme ja moraalisesta selkärangastamme. Historian kirjat muistavat aina, kuinka toimimme hetkinä, jolloin oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet huusivat puolustajaansa. Tässä tilanteessa hiljaisuus ei ole vaihtoehto, ja Suomen on otettava aktiivinen rooli kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Gazan sodan taustat ja konfliktin juuret

Israel-Palestiina-konflikti ei ole uusi, vaan kyseessä on vuosikymmeniä jatkunut tragedia, jonka juuret ulottuvat aina 1900-luvun alkuun, kun alueelle alkoi syntyä kilpailevia kansallisia liikkeitä. Palestiinan alue oli osa Osmanien valtakuntaa, kunnes Britannia sai hallintaansa alueen ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Jo tuolloin sekä juutalaiset että arabiväestö vaativat alueelta itsenäisyyttä.

Vuonna 1947 YK ehdotti ratkaisuksi Palestiinan jakoa juutalaisten ja arabien valtioihin, mutta ehdotus johti sodankäyntiin, kun arabivaltiot ja palestiinalaiset eivät hyväksyneet jakoa. Israel julistautui itsenäiseksi vuonna 1948, minkä seurauksena satoja tuhansia palestiinalaisia joutui pakenemaan kodeistaan. Tätä tapahtumaa kutsutaan nimellä nakba eli katastrofi, ja se on palestiinalaisten kollektiivisen trauman keskiössä.

Vuodesta 1967 lähtien Israel on miehittänyt Gazaa, Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia kuuden päivän sodan seurauksena. Miehitys on johtanut laajamittaiseen siirtokuntien rakentamiseen, palestiinalaisalueiden sotilaalliseen hallintaan ja humanitaariseen kriisiin, jota kansainvälinen yhteisö on kritisoinut laajasti. Gazassa tilanne kärjistyi erityisesti sen jälkeen, kun Hamas otti alueen hallintaansa vuonna 2007. Tästä lähtien Gaza on ollut tiukan Israelin ja Egyptin saarron alaisena, mikä on aiheuttanut valtavan humanitaarisen kriisin alueelle.

Gazan sota on ollut toistuva ilmiö viime vuosikymmeninä. Jokaisessa konfliktissa kärsivät eniten tavalliset ihmiset, erityisesti lapset, naiset ja vanhukset. Viimeisimmät konfliktit ovat jättäneet jälkeensä tuhansia kuolleita ja haavoittuneita, infrastruktuurin tuhoutumista ja syvää epätoivoa alueella. Siviiliväestö elää jatkuvan väkivallan ja pelon keskellä, vailla kunnollista pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perustarpeisiin.

Konkreettisia toimia Suomen osalta

Suomella on paitsi mahdollisuus, myös velvollisuus toimia kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Meidän ei tule ummistaa silmiämme, kun siviilejä tapetaan Gazassa ja heidän oikeuksiaan poljetaan Länsirannalla. Ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua on painostaa Israelia lopettamaan kansanmurha ja apartheid-politiikka. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman konkreettisia toimia.

Ensinnäkin Suomen tulisi asettaa Israelille talouspakotteita. Historia on osoittanut, että taloudellinen paine on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa valtioiden toimintaan. Pakotteilla voidaan pakottaa Israel arvioimaan toimintaansa uudelleen ja suuntaamaan kohti kestävää rauhanprosessia.

Toiseksi EU-Israel-vapaakauppasopimuksen jäädyttäminen olisi selkeä viesti siitä, että kansainvälinen yhteisö ei hyväksy jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia. Kauppasopimukset perustuvat usein yhteisiin arvoihin ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen. On kestämätöntä jatkaa yhteistyötä, jos toinen osapuoli ei noudata näitä periaatteita.

Kolmanneksi Suomen on lopetettava kaikenlainen asekauppa Israelin kanssa. Emme voi hyväksyä, että aseita, joita käytetään siviilejä vastaan, myydään tai ostetaan meidän toimesta. Tämä olisi paitsi moraalista, myös linjassa kansainvälisten ihmisoikeusperiaatteiden kanssa.

Palestiinan tunnustaminen on välttämätöntä

Palestiinan valtion tunnustaminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisuutta. Tunnustaminen osoittaisi, että Suomi seisoo ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella ja tukee kahden valtion ratkaisua. Se antaisi palestiinalaisille symbolisen ja käytännön viestin siitä, että heidän oikeutensa omaan valtioon tunnustetaan kansainvälisesti.

Johdonmukaisuus ulkopolitiikassa

Suomen on luovuttava ulkopolitiikassa kaksoisstandardeista. Ihmisoikeuksia ei voida puolustaa valikoiden, vaan johdonmukaisesti ja periaatteellisesti. On tärkeää tarkastella kriittisesti länsimaiden ja Naton toimia, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet konflikteihin, ja edistää rauhaa tasapuolisesti kaikkien osapuolten välillä. Suomen on painotettava diplomaattista vuoropuhelua Venäjän kanssa ja ymmärrettävä sen turvallisuushuolet samalla, kun pyritään oikeudenmukaiseen ratkaisuun kansainvälisissä kriiseissä, kuten Israelin ja Palestiinan välisessä tilanteessa.

Historia ei unohda

Meidän on muistettava, että tulevat sukupolvet arvioivat meitä sen perusteella, miten toimimme tällaisissa kriisitilanteissa. Suomi ei voi vaieta sotarikoksista ja kansanmurhasta, jotka tapahtuvat silmiemme edessä. Pysyvä tulitauko Gazassa ja oikeudenmukainen ratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin edellyttävät rohkeita päätöksiä ja todellisia toimia.

Tämä on hetki, jolloin meidän on oltava rohkeita, toimittava päättäväisesti ja puolustettava niitä, joilla ei ole omaa ääntä. Suomen on osoitettava, että olemme sitoutuneet ihmisoikeuksiin ja kansainvälisen oikeuden periaatteisiin. Vaikeneminen on hyväksyntää – ja meillä ei ole varaa hyväksyä sortoa.