Syyrian hallitus kaatui: Mitä seuraavaksi?
08.12.2024
Syyrian armeija on menettänyt pääkaupunki Damaskoksen hallinnan, ja presidentti Bashar al-Assad on paennut maasta. Tieto Assadin maanpaosta ei tullut täytenä yllätyksenä, sillä jo eilen levisi huhuja, että salaperäinen yksityiskone oli hetkeksi laskeutunut Damaskokseen. Näitä raportteja pidettiin aluksi spekulaationa, mutta nyt ne ovat saaneet vahvistuksen. Assadin hallinnon kaatuminen merkitsee historiallista käännekohtaa Syyriassa, joka on jo vuosikymmenen ajan ollut sisällissodan ja poliittisen epävakauden keskiössä.
Entisen hallituksen aikana Bashar al-Assadin johtama Baath-puolue oli tiukasti vallassa, ja sen politiikkaa leimasi autoritäärisyys sekä voimakkaat tukitoimet omalle kannattajakunnalleen. Samalla hallitus kuitenkin käytti ankaraa voimankäyttöä ja sortoa oppositiota kohtaan, mikä lopulta sysäsi maan täysimittaiseen sisällissotaan. Assadin hallinto pysyi vallassa pitkälti kansainvälisen tuen, erityisesti Iranin avulla, vaikka Syyrian kansalle hänen valtakautensa merkitsi jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia ja tuhoa.
Tällä hetkellä Syyrian pääministeri Mohammed Ghazi al-Jalali on ilmoittanut olevansa valmis yhteistyöhön siirtymäkauden hallituksen muodostamiseksi. Hänen lausuntonsa on herättänyt toiveita uuden aikakauden alkamisesta, mutta myös epäluottamusta, sillä monet pelkäävät, että valta saattaa jälleen keskittyä pienelle ryhmälle eikä demokraattisia uudistuksia toteuteta.
Damaskoksen kadut ovat täyttyneet juhlivista kansalaisista, jotka ovat riemuinneet hallituksen kukistumisesta. Samalla maassa vallitsee kuitenkin huoli siitä, että tilanne voisi ajautua Afganistanin kaltaiseen kaaokseen, jossa valtiolliset rakenteet romahtavat ja ääriliikkeet saavat tilaa. Hallituksen kaatanut Hayat Tahrir al-Šam (HTS) on salafistinen kapinallisjärjestö, jota monet kansainväliset tahot ovat määritelleet terroristijärjestöksi. HTS:n juuret ulottuvat Jabhat al-Nusraan, joka oli aiemmin al-Qaidaan kytköksissä. Nykyinen HTS on syntynyt useiden liittoutumien seurauksena, ja sen rooli Syyrian tulevaisuudessa on erittäin kiistanalainen.
HTS on nyt vedonnut kansaan, korostaen yhtenäisyyden merkitystä ja kannustanut tukemaan uutta muodostuvaa hallitusta. On kuitenkin epäselvää, pystyykö HTS aidosti yhdistämään maan, vai lisäävätkö sen tavoitteet ja ideologia entisestään jakolinjoja. Erityisesti kurdien itsehallintoalueella, Rojavassa, HTS:n nousu herättää suurta huolta. Rojavan itsehallinto (AANES) on toiminut autonomisesti, ja se on ollut keskeinen tekijä ISIS:n vastaisessa taistelussa. HTS:n ja sen taustalla olevan ideologian pelätään olevan ristiriidassa Rojavan arvojen ja tavoitteiden kanssa, mikä voi johtaa uusiin konflikteihin.
Toisaalta tämä historiallinen hetki tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhtenäinen ja vakaa Syyria. Tämä kuitenkin edellyttää, että siirtymäkauden hallitus pystyy voittamaan kansan luottamuksen ja ottamaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet ja oikeudet. Turkin vahva tuki HTS:lle ei kuitenkaan lupaa hyvää kurdeille, sillä Turkki on jo pitkään vastustanut kurdien itsehallintopyrkimyksiä ja tehnyt sotilaallisia operaatioita Syyrian kurdialueilla.
Tilannetta mutkistaa myös Israelin toiminta. Tänä aamuna on raportoitu, että Israel on aloittanut yksittäisiä hyökkäyksiä Syyrian raja-alueilla ja kaatanut maiden välisen aidan. Tämä lisää alueellista jännitystä ja vaikeuttaa Syyrian uudelleenrakennusprosessia. Kansainvälinen yhteisö seuraa tilannetta tarkasti, mutta toistaiseksi on epäselvää, miten suurvallat aikovat reagoida Assadin hallinnon kaatumiseen ja HTS:n nousuun.
Seuraava askel on uuden hallituksen muodostaminen, mutta sen onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Esimerkkejä ääriliikkeiden hallitsemista siirtymäkauden hallituksista on useita, eikä yksikään niistä ole toiminut kansan edun mukaisesti. Syyrian tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten siirtymäkauden hallitus onnistuu luomaan vakautta ja ottamaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Toiveena on, että tämä murroshetki voisi olla uuden, demokraattisemman ja yhtenäisemmän Syyrian alku. Toisaalta riskit siitä, että maa ajautuu syvempään konfliktiin, ovat yhä huomattavat.