Terveydenhuollon maksut nousevat – Mitä vaikutuksia pienituloisille?

Viime aikoina terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet voimakkaasti julkisessa keskustelussa. Tämä johtuu osittain siitä, että yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvaukset ovat nousseet merkittävästi vuoden 2024 alussa. Vaikka tämä oli tarkoitettu helpottamaan julkisen terveydenhuollon hoitojonoja, vaikutukset ovat olleet ristiriitaisia ja monien pienituloisten kansalaisten asema on vaarassa heikentyä entisestään.

Kela-korvausten nousu: Hyötyjä vai haittoja?

Vuoden 2024 alussa tehtiin merkittäviä muutoksia Kela-korvauksiin. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärikäyntien Kela-korvaukset nousivat huomattavasti – aiemmin 8 euroa kattanut korvaus nousi 30 euroon. Samoin suun perustutkimuksen korvaus hammaslääkärillä nousi 15,50 eurosta 30 euroon​. Tämä tarkoittaa, että yksityistä terveydenhuoltoa käyttävien potilaiden hoitokustannuksista kattavampi osa korvataan, mikä antaa heille paremman mahdollisuuden saada hoitoa ilman suuria henkilökohtaisia kuluja.

Hallitus on perustellut näitä korotuksia sillä, että osa ihmisistä siirtyy yksityisiin terveyspalveluihin, mikä vähentää julkisen terveydenhuollon jonoja ja parantaa niiden saatavuutta, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin​

Tämän pitäisi teorian mukaan hyödyttää koko väestöä, koska hoitoon pääsy nopeutuu kaikkialla. Lisäksi hallitus pyrkii tulevaisuudessa kehittämään uutta Kela-korvausmallia, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Tavoitteena on, että uusi malli keskittyisi entistä paremmin hoidon jatkuvuuteen ja kohdentumiseen​.

Hintojen nousu – Terveysjättien tilipussi kasvaa

Vaikka Kela-korvaukset ovat nousseet, yksityiset terveyspalvelut ovat vastanneet tähän nostamalla hintojaan. Useat yksityiset terveysyritykset ovat korottaneet palveluidensa hintoja jopa 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korvaukset eivät välttämättä tunnu kansalaisten kukkaroissa niin paljon kuin odotettiin​. Esimerkiksi terveyskeskuskäyntien hinnat voivat nousta niin korkeiksi, että pienituloisilla on vaikeuksia saada hoitoa.

Kriitikot ovat todenneet, että tämä kehitys asettaa erityisesti pienituloiset heikompaan asemaan. Vaikka Kela-korvausten nostaminen oli tarkoitettu helpottamaan hoitoon pääsyä, hintojen nousu vie monet kansalaiset tilanteeseen, jossa terveydenhuolto on entistä kalliimpaa. Tämä kehitys herättää kysymyksiä siitä, kenen etuja Kela-korvausten nosto lopulta palvelee. Näyttää siltä, että suuret terveysyritykset hyötyvät muutoksista enemmän kuin yksittäiset kansalaiset​.

Julkisen terveydenhuollon maksut – Pienituloiset kärsijöinä

Samaan aikaan, kun Kela-korvauksia on nostettu yksityisten palveluiden osalta, myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu. Tämä on monille suomalaisille suuri huolenaihe. Pienituloiset, jotka käyttävät ensisijaisesti julkisia terveyspalveluja, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Terveyspalveluiden maksujen korotusten arvioidaan tuovan julkiselle terveydenhuollolle noin 150 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa, mutta tämä tarkoittaa samalla sitä, että hoito maksaa enemmän niille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin​.

Tämä tilanne asettaa monia pienituloisia kansalaisia entistä suurempaan taloudelliseen paineeseen. Jo ennestään tiukoilla olevat kotitaloudet joutuvat miettimään, voiko lääkärikäyntiä tai hammashoitoa siirtää myöhemmäksi, koska terveydenhuollon maksut ovat nousseet. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska terveydenhoidon viivästyminen voi johtaa vakavampiin sairauksiin ja korkeampiin hoitokustannuksiin pitkällä aikavälillä.

Mitä pitäisi tehdä?

Olen sitä mieltä, että terveydenhuollon tulisi olla kaikkien saavutettavissa ilman, että taloudellinen tilanne muodostaa esteitä hoitoon pääsylle. Vaikka Kela-korvausten nostaminen voi helpottaa joidenkin ihmisten hoitoon pääsyä, hintojen nousu yksityisellä sektorilla vie suurelta osin pohjan näiltä hyödyiltä. Lisäksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu kohdistuu erityisen rankasti pienituloisiin, jotka eivät voi valita yksityisiä palveluita.

Tärkeää olisi varmistaa, että Kela-korvaukset todella parantavat terveydenhuollon saatavuutta kaikille, eikä vain niille, joilla on varaa maksaa korkeampia hintoja yksityisissä terveyspalveluissa. Lisäksi julkisen terveydenhuollon maksujen tulisi pysyä kohtuullisina, jotta terveydenhuolto on aidosti kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

Näiden muutosten edessä onkin tärkeää keskustella avoimesti siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmää voidaan kehittää niin, että sen hyödyt kohdentuvat oikeudenmukaisesti kaikille väestöryhmille. Ilman tätä keskustelua on vaarana, että terveydenhuollosta tulee entistä eriarvoisempaa ja pienituloiset jäävät vähemmälle huomiolle.