Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti 2025

Vasemmistoliitto on lähtenyt rakentamaan vaihtoehtobudjettiaan näkemyksestä, että julkista taloutta voidaan sopeuttaa oikeudenmukaisilla tavoilla ilman, että pienituloiset joutuvat kantamaan suurimman taakan. Orpon hallituksen leikkaukset ja veronkorotukset – erityisesti arvonlisäveron korotus – ovat supistaneet suomalaisten ostovoimaa ja heikentäneet talouskasvua. Vaihtoehtobudjetissa painopiste siirretään leikkausten sijaan uusien tulojen hankkimiseen, mikä tapahtuu lisäämällä verotuloja suurituloisilta ja poistamalla haitallisia yritystukia.

Esimerkiksi arvonlisävero palautettaisiin 24 prosenttiin, mikä helpottaisi pieni- ja keskituloisten taloudellista taakkaa. Samaan aikaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus poistettaisiin, ja pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin ansiotuloja. Tällaiset muutokset eivät vain lisää valtion tuloja vaan myös kaventavat tuloeroja. Lisäksi Vasemmistoliitto ehdottaa maltillisen, yhden prosentin suuruisen varallisuusveron eli niin kutsutun miljonääriveron käyttöönottoa yli miljoonan euron omaisuuksille.

Rakennusalan ahdinkoon vaihtoehtobudjetti tarjoaa ratkaisuksi mittavia investointeja edulliseen asuntotuotantoon ja energiatehokkuusremontteihin. Näiden investointien avulla voidaan paitsi vähentää asunnottomuutta ja helpottaa vuokramarkkinoiden tilannetta myös tukea rakennusalan elpymistä.

Vasemmistoliitto suuntaa vaihtoehtonsa kritiikin erityisesti hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin, jotka ovat kohdistuneet kovimmin niihin, joilla on jo valmiiksi heikoimmat tulot. Yksin vuoden 2024 leikkaukset ovat kasvattaneet lapsiperheköyhyyttä merkittävästi, ja moni pienituloinen perhe joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Vaihtoehtobudjetissa nämä leikkaukset perutaan, ja sosiaaliturvaan tehdään täsmäparannuksia, jotka helpottavat esimerkiksi opiskelijoiden asemaa ja kannustavat osa-aikaiseen työntekoon.

Opiskelijoille vaihtoehtobudjetti tuo korotuksia opintorahaan, asumistuen leikkausten perumisen ja opintolainalle asetettavan korkokaton. Työttömien asemaa parannetaan palauttamalla työttömyysturvan suojaosat ja korottamalla niitä, mikä helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Lisäksi pitkään työttömänä olleille tarjotaan mahdollisuus palkkatuettuun työhön.

Perheille vaihtoehtobudjetti lupaa helpotuksia arjen kuluihin. Joukkoliikennetukea kasvatetaan, lääkekustannusten korotukset perutaan, ja työmatkavähennyksen omavastuuosuutta lasketaan. Lisäksi pienituloisille suunnattuja vuokra-asuntotukia lisätään, mikä osaltaan auttaa hillitsemään asunnottomuutta.

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa ilmasto- ja ympäristötoimet nostetaan keskiöön. Suomen hiilinielujen elvyttäminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja fossiilienergiasta luopuminen ovat keskeisiä tavoitteita. Näiden edistämiseksi vaihtoehtobudjetti ehdottaa muun muassa biomassan polton verotuksen kiristämistä, polttoturpeen verotukien lopettamista ja kaivosyhtiöiden rojaltiveron korottamista.

Lisäksi rakennusten energiatehokkuuteen panostetaan jatkamalla suosittuja energia-avustuksia. Nämä toimenpiteet eivät pelkästään vähennä päästöjä, vaan myös auttavat kotitalouksia pienentämään energiakustannuksiaan. Ekologisen rakenteen muutos nähdään myös taloudellisena mahdollisuutena: siirtymällä puhtaampiin teknologioihin Suomi voi olla edelläkävijä esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa.

Vaihtoehtobudjetissa korostetaan, että Suomen väestörakenteen haasteet, kuten ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen, on ratkaistavissa osittain lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajille tarjottavat kotoutumispalvelut parantavat heidän työllistymismahdollisuuksiaan, ja samalla tuetaan ulkomaisten tutkintojen hyväksymistä ja kielikoulutuksia. Lisäksi alipalkkauksen kriminalisointi ja työsuojelun vahvistaminen estävät työvoiman hyväksikäyttöä.

Hallituksen massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ovat ajamassa hyvinvointialueet kriisiin. Vaihtoehtobudjetissa nämä leikkaukset perutaan, ja hyvinvointialueille ohjataan lisärahoitusta palveluiden turvaamiseksi. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta tiukennettaisiin asteittain 7 vuorokauteen, ja vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksesta pidettäisiin kiinni.

Erityisen haitallisina Vasemmistoliitto pitää hallituksen päätöksiä lisätä yksityisten terveysyritysten tukia samalla kun julkisten palveluiden rahoitusta leikataan. Vaihtoehtobudjetissa nämä resurssit kohdennettaisiin julkiseen terveydenhuoltoon, jotta jokaisella suomalaisella olisi tasa-arvoinen pääsy laadukkaisiin palveluihin.

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti tarjoaa vastauksen moniin Suomen nykyisiin ongelmiin – eriarvoistumiseen, ekologisiin haasteisiin ja talouden epävarmuuteen. Toisin kuin nykyinen hallitus, Vasemmistoliitto haluaa rakentaa tulevaisuuden, jossa kaikki voivat hyvin ja julkinen talous on kestävä. Tämä budjetti osoittaa, että oikeudenmukaisempi ja kestävämpi Suomi on täysin mahdollinen – valinta on vain meidän.