Vesi kuuluu kaikille – voitto julkisomistuksen puolesta

Vesi ei ole tavallinen kauppatavara, vaan elämän perusta. Tästä syystä sen hallinnan tulee pysyä yhteisissä käsissä, eikä vesihuollon tule koskaan joutua sijoittajien voitontavoittelun välineeksi. Aiemmat suunnitelmat mahdollistaa jopa 49 prosentin ulkopuolinen omistus kunnallisista vesilaitoksista olisivat avanneet oven riskialttiille kehitykselle. Tällainen järjestely olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa kunnalliset päättäjät menettävät merkittävän osan päätäntävaltaansa vesihuollon suhteen. Sijoittajien intressit, jotka keskittyvät usein voiton maksimointiin, eivät aina kulje käsi kädessä kansalaisten ja ympäristön tarpeiden kanssa.

On ensisijaisen tärkeää, että vesi säilyy julkisessa omistuksessa, jotta palveluiden saatavuus ja edullisuus voidaan turvata kaikille kansalaisille. Yksityistämisen seurauksena olisi voinut olla hintojen nousu, kuten on havaittu monissa muissa maissa, joissa vesihuollon yksityistäminen on toteutettu. Hintojen nousu ei ainoastaan rasita erityisesti pienituloisia kotitalouksia, vaan se saattaa myös johtaa tilanteisiin, joissa jotkut jäävät ilman elintärkeää palvelua, koska heillä ei ole varaa maksaa siitä.

Kansalaisten painostus ja aktiivinen toiminta ovat olleet keskeisessä roolissa tämän muutoksen aikaansaamisessa. Alkuperäinen "Vesi on meidän" -kansalaisaloite oli yksi merkittävistä liikkeellepanevista voimista, joka nosti esille alkuperäisen lakiluonnoksen ongelmat. Kritiikki ja rakentava keskustelu eduskunnassa sekä muissa julkisissa foorumeissa loivat pohjan sille, että hallitus lopulta muutti kantaansa. Tämä osoittaa, että kansalaisaktivismilla on todellista vaikutusvaltaa, ja että yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa.

Yhteinen vesihuolto ei ole vain kysymys taloudellisesta tehokkuudesta tai hallinnosta, vaan myös laajempi yhteiskunnallinen ja ekologinen kysymys. Veden saanti on ihmisoikeus, ja siksi sen hallinnan tulee pysyä demokraattisesti valvottuna. Kun vesilaitokset pysyvät kunnallisessa omistuksessa, varmistetaan, että päätökset perustuvat pitkäjänteiseen yhteiseen etuun lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn sijaan. Lisäksi julkinen omistus antaa mahdollisuuden kehittää vesihuoltoa kestävällä tavalla, huomioiden ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden vaikutukset.

Tämä päätös heijastelee laajempaa trendiä, jossa yhä useammat maat ja kunnat ympäri maailmaa ottavat uudelleen haltuunsa aiemmin yksityistettyjä vesihuollon palveluita. Kokemukset yksityistämisestä ovat osoittaneet, että julkinen hallinta on usein parempi tapa varmistaa veden korkea laatu, kohtuulliset hinnat ja palvelun kattavuus. Nyt Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä muille maille siitä, kuinka elintärkeiden resurssien hallinta voidaan pitää vastuullisesti yhteisillä käsillä.

On myös tärkeää muistaa, että tämänkaltaiset päätökset ovat osa laajempaa arvokysymystä. Ne heijastavat sitä, miten yhteiskunta suhtautuu peruspalveluihin ja niiden merkitykseen kansalaisten hyvinvoinnille. Veden hallinnan pitäminen julkisessa omistuksessa lähettää vahvan viestin siitä, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja että yhteisiä luonnonvaroja ei alisteta markkinavoimille.

Kiitos kansalaisten aktiivisuuden, kansalaisjärjestöjen työn ja poliittisen opposition paineen, hallitus perääntyi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Tämä osoittaa, että demokraattinen järjestelmämme toimii, kun siihen osallistutaan aktiivisesti. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa vesihuollon kehittämistä siten, että se palvelee kaikkia kansalaisia mahdollisimman hyvin. Julkisen omistuksen turvaaminen on ensimmäinen askel, mutta samalla tarvitaan panostuksia infrastruktuuriin, teknologiaan ja ympäristönsuojeluun, jotta vesihuolto vastaa tulevaisuuden haasteisiin.

Tämä voitto on osoitus siitä, että yhteisillä ponnisteluilla voidaan tehdä merkittäviä muutoksia. Kun kyse on yhteisestä hyvästä, ei koskaan kannata luovuttaa. Vesihuolto kuuluu kaikille, ja sen tulee pysyä kaikkien ulottuvilla – nyt ja tulevaisuudessa.